Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn ekonomisti Ralf Sund kyseenalaistaa blogitekstissään talouskeskustelussa yleisesti käytössä olevan käsitteen rakenteellinen alijäämä, jota käytetään kuvaamaan kuntien taloutta.
Sundin mukaan kuntasektorilla palkkavaatimukset tyrmätään toistuvasti vetoamalla rakenteelliseen alijäämään, josta syystä varoja ei ole.
– Kun ongelma määritellään rakenteelliseksi, halutaan antaa kuva, ettei asialle voi tehdä mitään. Se on kuin muuri, johon ei muurinmurtajaa ole keksitty. Todellisuudessa asia on täysin toinen. Rakenteelliseen alijäämään vetoaminen on joko tiedostamatonta tai tietoista sumutusta, Sund napauttaa.
Hän huomauttaa, että kuulijan mielessä piirtyy kuva jostain lainomaisesta ja ihmisten päätöksistä riippumattomasta taloudellisesta pulmasta.
Sund kuitenkin korostaa tekstissään, että kaikki tulot ja menot ovat ihmisten päätöksiä. Vaihtoehtoja päättää on lähes rajattomasti.
– Kyse ei ole rakenteista. Ne voivat löytyä korkeintaan päättäjien korvien välistä.
Tehyn ekonomistin mukaan kunnilla ei ole rakenteellista alijäämää. Mahdollinen alijäämä on seurausta vain ja ainoastaan ihmisten päätöksistä.
– Rakenteellisesta alijäämästä puhuminen piilottaa ongelman todellisen luonteen. Kun seuraavan kerran oikeutettuihin palkankorotusvaatimuksiin vastataan voivottelemalla rakenteellisella alijäämällä, on syytä katsoa kohtaa, josta kenkä puristaa: ihmisten, poliitikkojen päätöksiin.
Sund huomauttaa lopuksi, että rakenteellinen alijäämä on itse aiheutettu ongelma, aivan kuin krapulapäänsärky.
– Ei kai kenellekään tule mieleen kutsua rankan juhlitun yön jälkeistä pahaa oloa rakenteelliseksi vaivaksi.