Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Kolumbian presidentti pyrkii ulos kriisistä keskustellen – kaikki eivät usko sanan voimaan väkivaltaisuuksien jälkeen

"Miksi tapatte meitä, jos me olemme tulevaisuus?" kysyi nuori tyttö mielenosoituksessa kantamassaan kyltissä Bogotassa 7. toukokuuta 2021. HTIKUVA / AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Kolumbiassa presidentti Ivan Duque pyrkii ratkaisemaan väkivaltaisuuksiin johtanutta kriisiä järjestämällä keskusteluja poliittisten vastustajien kanssa.

Presidenttiä vastustavia mielenosoituksia on ollut silloin tällöin pitkin Duquen elokuussa 2018 alkanutta valtakautta. Nykyisistä levottomuuksista on kuitenkin syntynyt avoin haaste hänen hallinnolleen vain reilu vuosi ennen presidenttikauden päättymistä.

Perjantaina Duque tapasi opposition edustajia. Lauantaina vuorossa ovat nuoret, ja maanantaina hän keskustelee protestiliikkeen johtohahmojen kanssa.

Jotkut nuoret mielenosoittajat suhtautuvat kuitenkin epäilevästi keskusteluyrityksiin.

– En usko, että vuoropuhelua voi olla, kun yksi puoli puhuu ja tulee tapetuksi, sanoi 17-vuotias Laura Ramirez mielenosoituksen yhteydessä uutistoimisto AFP:lle.

Ramirezin mielestä keskustelut onnistuvat aidosti vasta, kun ihmisiä kuunnellaan ja kunnioitetaan.

Maanlaajuiset mielenosoitukset saivat alkunsa jo hyllytetystä verouudistuksesta. Nyt tuhannet pandemian väsyttämät kolumbialaiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan turhautumistaan köyhyyteen, epätasa-arvoon ja hallituksen koviin otteisiin mielenosoitusten tukahduttamisessa.

Vaatimuslistalla muun muassa poliisiuudistus

Suurin osa mielenosoituksista on sujunut rauhanomaisesti, mutta osa on yltynyt yhteenotoiksi turvallisuusjoukkojen kanssa. Virallisten lukujen mukaan ainakin 26 ihmistä on kuollut. Tiedot poliisien kovista otteista, seksuaalisesta väkivallasta ja ihmisten katoamisista ovat entisestään lietsoneet levottomuuksia.

Myös ulkomailla asuvat kolumbialaiset ovat osoittaneet mieltään esimerkiksi Kolumbian suurlähetystöjen ulkopuolella Perussa, Uruguayssa, Argentiinassa ja Espanjassa.

Hallitukselta on vaadittu esimerkiksi poliisiuudistusta, perustuloa köyhimmille sekä sotilaiden vetäytymistä asuinalueilta. Puolustusministeriö on lähettänyt lähes 50 000 virka-asuista sotilasta kaduille mielenosoitusten vuoksi.

Duque on luvannut kuulla sekä mielenosoittajia että niitä tahoja, jotka eivät ole osallistuneet mielenosoituksiin.

Duque tyrmää tiesulut

Kymmenen päivää kestäneiden mielenosoitusten aikana esimerkiksi tiesulut ovat haitanneet ruoan, polttoaineen ja lääkkeiden kuljetuksia, mikä on nostanut hintoja. Lisähapen ja muiden lääkintävälineiden kuljetukset ovat tarvinneet sotilaiden suojelua, kun niitä on tarvittu eri puolilla maata koronaviruspotilaiden hoidossa.

Duquen mielestä satoja tiesulkuja ei voi hyväksyä, vaikka hän on kertonut puolustavansa laillista oikeutta rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Tiesulut vaikuttavat presidentin mielestä kansalaisoikeuksiin, joten ne eivät ole rauhanomaisia.

– Kyllä keskustelulle, kyllä rakentamiselle, mutta ehdoton ei tiesuluille, hän sanoi toimittajille.

Duque on vannonut nollatoleranssia väkivallalle. Hänen hallituksensa on syyttänyt väkivaltaisuuksista vanhoja vihollisia, kuten vasemmistolaississejä ja huumeiden salakuljettajia.

Kolumbia on saanut osakseen arvostelua suhtautumisestaan mielenosoituksiin ja erityisesti raskaasti aseistautuneiden sotilaiden käskemisestä kaduille kymmeniä vuosia kestäneen konfliktin jälkeen. Ihmisoikeusryhmät ovat kirjanneet huomattavasti suurempia kuolonuhrimääriä kuin mitä virallisesti on kerrottu.

EU ja Yhdysvallat ovat vedonneet maan poliisiin ja sotajoukkoihin, jotta nämä säilyttäisivät malttinsa. YK on ilmoittanut olevansa järkyttynyt liiallisesta voimankäytöstä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut