Selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana on matala koulutustaso, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Merkintöjä on myös keskimääräistä useammin lapsiperheillä ja äskettäin eronneilla.
– Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä, kertoo professori Elias Rantapuska tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla. Niiden kasaantuminen on yleistä erityisesti nuorilla ja luottokortti- ja osamaksuvelkaisilla.
Vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
– Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu, Rantapuska arvioi.
Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, niistä syntyneet maksuhäiriöt ovat Rantapuskan mukaan näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät.
Talouden lukutaitoja peruskoulusta
Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
– Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito, Rantapuska sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten maksuhäiriömerkintöjä vuosina 2015–2020.