Liiallisesta väestönkasvusta huolestunut Kiina määräsi 1970-luvun lopulla voimaan tiukan syntyvyyden säännöstelyn. 50 vuotta myöhemmin huoli on kääntynyt päinvastaiseksi, eikä sen ratkaiseminen valtionjohdon mahtikäskyllä enää niin helposti onnistu.
Niin kutsutusta yhden lapsen politiikasta luovuttiin vuonna 2016, mikä aiheutti kuitenkin vain lyhyen lisäyksen syntyneiden määrään.
– Välillä on väläytelty, että lapsimäärän rajoittamisesta luovuttaisiin kokonaan, mutta siihen ei ole kuitenkaan menty, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Rajoituksista luopumisen sijaan tavoite pysäyttää väestönkasvun hidastuminen vaatisi hänen mukaansa monenlaisia rakenteellisia uudistuksia. Päivähoito on esimerkiksi edelleen hyvin kallista, eikä Kiinassa ole vielä laajemmin kokeiltu muissa maissa toimiviksi osoittautuneita sosiaalitukia lapsiperheille.
– Silloin ainakin nähtäisiin, että auttaako se taloudellinen apu. Suomessahan on esimerkiksi huomattu, ettei sekään enää jossain vaiheessa toimi, Sinkkonen sanoo.
Kysymys perheenlisäyksestä kytkeytyy Kiinassa tiiviisti myös ikääntymiseen ja vanhustenhoitoon. Eläkkeelle jäädään suhteellisen aikaisin, esimerkiksi naisten joissain ammateissa jo vähän yli 50 vuoden iässä, Sinkkonen kertoo.
Koska eläkekertymät ovat pieniä, joutuvat lapset rahoittamaan vanhempiensa toimeentuloa ehkä pitkäänkin. Siitä ei välttämättä jää enää varoja yli oman perheen perustamiseen.
Etnisten vähemmistöjen ei toivota kasvavan
Sinkkosen mukaan eläkeiän nostoa on Kiinassa viivytetty todella pitkään, mutta tänä keväänä on lopulta päädytty siihen, että eläköitymisikää ryhdytään hilaamaan varovasti ylöspäin muutama kuukausi kerrallaan.
Rakenteiden lisäksi muutosta tarvittaisiin Sinkkosen mukaan myös kiinalaiseen kulttuuriin sikäli, että isien ja miesten roolia perheen hoivaajina pitäisi kasvattaa.
– Jos sekä lapsista että vanhuksista huolehtiminen kaatuu naisten niskaan, ja sitten pitäisi saada vielä jostain palkkaa ja pysyä työelämässä kiinni, niin siinä on vaan yksinkertaisesti liikaa, Sinkkonen kuvaa.
Tutkija muistuttaa myös siitä, ettei Kiinan johdon huoli syntyvyyden vähenemisestä suinkaan koske koko väestöä. Monet reuna-alueiden etniset vähemmistöt hankkisivat mielellään lisää lapsia, mutta siihen ei Pekingistä kannusteta. Päinvastoin, esimerkiksi Xinjiangin uiguurialueella on puhuttu jopa pakkosterilisaatioista, Sinkkonen kertoo.
Kiinan johtajien mielestä mieluiten lisääntymistään saisivat kiihdyttää enemmistön han-kiinalaiset. Heistä ainakin rannikkoalueiden hyvin toimeentuleva väki on Sinkkosen mukaan kuitenkin kenties vaikeimmin lasten hankintaan motivoitavissa oleva väestönosa.
Yli 60-vuotiaiden osuus kasvanut
Kiinan asukasluku on tuoreen väestönlaskennan mukaan 1,41 miljardia. Aiemmin tänään julkistettujen tilastojen mukaan maan väestökasvu on hidastunut alimmilleen sitten 1960-luvun. Kiinan väestö kasvoi kymmenen viime vuoden aikana vain 5,4 prosenttia.
Kehitys lisää Kiinassa huolta väestörakenteen vanhenemisesta. Vuosikymmenen aikana 15–59-vuotiaiden osuus väestöstä on supistunut lähes seitsemän prosenttiyksikköä. Samaan aikaan yli 60-vuotiaiden osuus kiinalaisista on kasvanut yli viisi prosenttiyksikköä
Väestön ikääntymisen hillitsemiseksi Kiinassa luovuttiin pitkään voimassa olleesta yhden lapsen politiikasta jo vuonna 2016. Kahden lapsen hankkimisen salliminen perheille ei kuitenkaan näytä vielä tuottaneen toivottua tulosta.
Kiinassa syntyi viime vuonna vain 12 miljoonaa vauvaa. Se on yli kaksi miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin syntymiä kirjattiin siihen mennessä vähiten sitten kommunistisen Kiinan perustamisen vuonna 1949.
Vähemmän avioliittoja, lasten hankinta lykkääntyy
Lasten määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet solmittujen avioliittojen määrän väheneminen sekä elinkustannusten nousu. Lisäksi naiset ovat yhä enemmän työelämässä ja lykkäävät lasten hankkimista.
Viime vuonna epävarmuutta perheenlisäyksen suhteen lisäsi Kiinassa myös koronapandemia.
Väestön ikääntyessä Kiina myös kaupungistuu hurjaa vauhtia. Vuoteen 2010 verrattuna kaupungeissa asuvien kiinalaisten määrä lisääntyi 236 miljoonalla eli lähes 15 prosenttia.
Kiinassa tehdään väestönlaskenta kerran kymmenessä vuodessa. Tuorein laskenta valmistui jo viime joulukuussa, mutta tulokset julkistettiin vasta nyt.
Kiinan viranomaiset vakuuttavat tietojen olevan luotettavia, mutta ulkomailla niihin suhtaudutaan myös epäillen. Tutkija Yi Fuxian amerikkalaisesta Wisconsin-Madisonin yliopistosta uskoo, että Kiinan asukasluku on arvioitu poliittisista syistä yläkanttiin ja että väestön määrä itse asiassa kääntyi laskuun jo pari vuotta sitten.