Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Liki joka kymmenes poika kertoo kantaneensa asetta edeltävän vuoden aikana, käy ilmi viimeisimmästä nuorisorikollisuustutkimuksesta – tavallisesti mukana on teräase ja syynä itsepuolustus

Tyypillisimmin nuorilla mukana ollut ase oli teräase, esimerkiksi puukko tai linkkuveitsi. Timo Jaakonaho / LEHTIKUVA

Markus Heikkilä, Jecaterina Mantsinen / STT

Lähes joka kymmenes poika on kantanut asetta julkisella paikalla edeltävän vuoden aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tuoreimmasta nuorisorikollisuustutkimuksesta . Pojista asetta oli kantanut yhdeksän prosenttia ja tytöistä kolme.

Kyselyyn vastasi viime vuoden keväällä vajaat 5 700 yhdeksäsluokkalaista eri puolilla Suomea. Tutkimus julkaistiin helmikuussa.

Tyypillisimmin nuorilla mukana ollut ase oli teräase, esimerkiksi puukko tai linkkuveitsi. Kymmenen prosenttia asetta kantaneista kertoi pitäneensä mukanaan ilmakivääriä tai muuta ilmanpaineella toimivaa asetta tai tuliasetta.

Krimon tutkijatohtori Markus Kaakinen sanoo, että rikoksia tekevien nuorten määrä on vähentynyt, mutta samaan aikaan rikoksentekijöiden aktiivisimman kymmenyksen tekemien väkivaltarikosten määrä on lisääntynyt. Myös esimerkiksi teräaseiden käyttö on hänen mukaansa keskittynyttä.

– Tutkimusnäkökulmasta ei ole syytä olettaa, että aseen kantaminen olisi kaikkien nuorten keskuudessa yleistynyt. Myös esimerkiksi poliisin kuvausten perusteella aseen kantaminen näyttää kuitenkin yleistyneen rajatummissa nuorten ryhmissä, Kaakinen sanoo.

40 prosenttia kertoi vieneensä aseen kouluun

Tutkimuksen mukaan yleisin syy aseen kantamiselle on itsepuolustus. Sen kertoi syyksi 45 prosenttia. Vajaat kymmenen prosenttia vastaajista sanoi pitäneensä asetta mukanaan käyttääkseen sitä toista ihmistä tai ryhmää vastaan. Noin 40 prosenttia kertoi ottaneensa aseen mukaan kouluun.

Teräaseen kantaminen nuorten keskuudessa on noussut keskusteluun Helsingissä tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten takia. Huhtikuun lopulla Helsingin päärautatieasemalla puukotettiin kuoliaaksi 24-vuotias mies. Taposta epäillään 16-vuotiasta poikaa.

Vappuna Helsingin Kaivopuistossa tapahtuneesta puukotuksesta epäillään 19-vuotiasta miestä. Vappuviikonloppuna myös Ruoholahden metroaseman läheisyydessä tapahtui puukotus. Epäilty on 18-vuotias mies.

Kaakinen sanoo, ettei ongelma ole yksin pääkaupunkiseudun, vaan nuorten tekemät vakavat rikokset ovat lisääntyneet koko maassa.

Poliisiylijohtaja: Ennaltaehkäisystä karsittu

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen katsoo, että tilanteessa pitäisi pureutua ongelman perimmäisiin syihin: miksi nuoret toimivat, kuten toimivat?

– Tätä pitäisi pystyä yhteiskunnan torjumaan. Syrjäytyminen on suomalaisen yhteiskunnan pahin turvallisuuteen liittyvä uhka, Kolehmainen sanoo.

Hänen mukaansa poliisissa on jouduttu karsimaan ennaltaehkäisevästä työstä viime vuosina.

– Meiltä vaadittiin muutama vuosi sitten, että pitää panostaa hälytystehtäviin, ja jostain piti löytää resurssi. Se oli sieltä ennaltaehkäisevältä puolelta. Emme ole siihen pystyneet panostamaan niin paljon kuin olisin halunnut.

Kaakinen sanoo, että ennaltaehkäisevä työ jää helposti kakkoseksi muuallakin.

– Kun mietitään, miten saadaan lakisääteiset tehtävät hoidettua pienemmillä resursseilla, niin ennaltaehkäisevistä helposti säästetään. Juustohöylän käyttäjän näkökulmasta on ymmärrettävää säästää siitä, mitä ei koeta välttämättömäksi perustoiminnaksi. Ennaltaehkäisystä ei kuitenkaan kannattaisi leikata, Kaakinen sanoo.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut