Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Johtotehtävät kiinnostavat tyttöjä työelämässä aiempaa enemmän, kertoo tutkimus – jako tyttöjen ja poikien aloihin näkyy kuitenkin selvästi

Tytöistä 74 prosenttia sanoi olevansa valmiita käyttämään aikaa ja vaivaa opiskeluun, jotta työelämässä menestyisi. Pojista samaa sanoi 66 prosenttia. -Riikka Seppälä Silja-Riikka Seppälä / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Tulevaa työelämää pohtiessaan tytöt ilmaisevat aiempaa enemmän ja poikia useammin kiinnostusta johtamisrooleihin, vaikuttamismahdollisuuksiin ja työuralla etenemiseen. Näin kertoo tämänvuotinen Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimus, jota julkaisee Talous ja nuoret TAT -foorumi.

– Tytöt tavoittelevat poikia vahvemmin niin etenemis- kuin vaikuttamismahdollisuuksia kuin johtamisvastuutakin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tytöillä on maamme hallitusta myöten yhä enemmän esimerkkejä samaistuttavasta ja esimerkillisestä naisten johtajuudesta, toteaa TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen tiedotteessa.

Viime vuoteen verrattuna myös palkkauksen merkitys tytöille on kasvanut suhteessa poikiin.

Tytöistä 74 prosenttia vastasi myös olevansa valmiita käyttämään aikaa ja vaivaa opiskeluun, jotta työelämässä menestyisi. Pojista samaa sanoi 66 prosenttia.

Kyselyn toteutti maaliskuussa tutkimusyhtiö Insight360 , ja siihen vastasi noin 15 000 nuorta. Vastaajista 11 500 oli yläkoululaisia, 2 200 lukiolaisia ja 1 300 ammatillisia opiskelijoita. Vastaajista tyttöjä oli noin 7 800 ja poikia noin 6 100.

Vanhempien taustalla väliä

Alavalintaa miettiessä tärkeimmät asiat nuorille ovat palkka ja työn kiinnostavuus, ja kolmanneksi eniten arvostetaan hyvää työilmapiiriä.

Nuoria kiinnostavat alat jakautuvat kuitenkin yhä sukupuolittuneesti sen mukaan, ovatko ne jo valmiiksi nais- tai miesvaltaisia. Tyttöjä kiinnostavat esimerkiksi terveydenhuolto, palveluala tai kulttuurin ja viihteen ala, poikia taas teknologiateollisuus, maanpuolustus ja pankki- ja rahoitusala.

Nuorten valintoja ohjaa myös vahvasti vanhempien tausta. Jos vanhemmat olivat suorittaneet yliopistotutkinnon, heidän lapsistaan jopa 81 prosenttia aikoo peruskoulun jälkeen lukioon. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapsista samaan tähtää 36 prosenttia, eli huomattavasti harvempi.

Tietoja ja taitoja työelämään liittyen saadaan useimmin koulusta ja keskustelemalla vanhempien ja kavereiden kanssa. Tärkeitä tietokanavia ovat myös lukeminen, harrastukset ja sosiaalinen media, varsinkin Youtube-videopalvelu.

Pelaaminenkin on kymmenen suosituimman tiedonhankintakeinon joukossa, ja 18 prosenttia pojista pitää sitä yhtenä tärkeimmistä tietolähteistään.

– Nuoret oppivat työelämästä hyvin moninaisissa oppimisympäristöissä. Vaikka koulu on näistä merkittävin, on se kuitenkin yksi oppimisympäristö muiden joukossa. Tuloksista on myös havaittavissa eroja tyttöjen ja poikien suosimien oppimisympäristöjen välillä. Tämän tiedostaminen ja yhteyksien rakentaminen eri oppimisympäristöjen välillä on tärkeä osa työelämäopetuksen kehittämistä, pohtii TATin pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara tiedotteessa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut