Suomen aborttilainsäädännön päivittäminen herätti kiivasta ajatustenvaihtoa eduskunnassa torstaina, kun kansanedustajat kävivät lähetekeskustelua OmaTahto2020-kansalaisaloitteesta. Aloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittäisi raskaana olevan oma tahto eikä erillisiä perusteluja tarvittaisi ja että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan.
– Monissa muissa Euroopan maissa ja kaikissa Pohjoismaissa raskaudenkeskeytyksen saa pyynnöstä, ilman erillisiä perusteluja. Suomen järjestelmä on tarpeettoman monimutkainen ja usein nöyryyttävä, eikä kunnioita raskaana olevan itsemääräämisoikeutta, aloitteessa perustellaan.
Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, Suomen kätilöliitto, Suomen gynekologiyhdistys, Väestöliitto ja Naisasialiitto Unioni.
Aborttilain muutosta on ajanut muun muassa kansanedustaja Mai Kivelä (vas.). Hänen mukaansa kukaan muu ei voi arvioida päätöstä raskauden jatkumisesta paremmin kuin raskaana itse oleva, ja siksi hänen oman päätöksensä pitäisi riittää.
– Haluan painottaa, että vapaa ja turvallinen abortti ei ole ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että epätoivottujen raskauksien määrä vähenee. Abortteja ei vähennetä aborttioikeutta rajaamalla vaan toimivalla terveydenhuollolla, ehkäisyn saatavuutta parantamalla ja seksuaalioikeuksia edistämällä. Näitä me voidaan edistää samanaikaisesti, kuten ainakin me joka tapauksessa teemme, hän kertoi.
Hän myös huomautti, että esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto kannattaa kahden lääkärin lausuntovaatimuksen poistamista.
Kristillisdemokraateille abortti on vaikea pala
Kristillisdemokraattien Sari Tanus oli abortin saamisen helpottamista vastaan ja kaipasi pikemminkin 5–7 päivän pakollista harkinta-aikaa ennen kuin abortti voitaisiin tehdä. Hänen mukaansa naisen oma tahto ei välttämättä toteudu, jos yllätysraskautta ei saa käsitellä ja vaihtoehdoista ei saa tietoa.
– Monet aborttia hakevat kertovat, etteivät millään haluaisi tehdä aborttia mutta kokevat, etteivät voisi ottaa lastakaan vastaan. Monille heistä tarjolla olevien tukimuotojen ja adoption ja avoimen adoption mahdollisuuden esiin nostaminen tuo suurta helpotusta elämää säilyttävänä vaihtoehtona, hän sanoi.
Päivi Räsänen (kd.) taas katsoi, että vaikeassa elämäntilanteessa raskaaksi tuleville naisille tarvittaisiin uusia tukitoimia, koska suurinta osaa aborteista perustellaan sosiaalisilla syillä. Vuonna 2019 tehtiin noin 8 700 aborttia, joista 93 prosenttia sosiaalisista syistä.
– Kyllä sosiaalisia ongelmia tulisi ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, ei elämää lopettamalla, Räsänen sanoi.
Myös perussuomalaisten Mika Niikko mieluummin parantaisi aborttia harkitsevien mahdollisuutta synnyttää lapsi ja helpottaisi adoptiomahdollisuuksia.
– Syntymätön lapsi ei kuitenkaan ole osa (äidin) kehoa, se on ulkopuolella sitä kehoa. Ja siinä mielessä en pidä kovin sopivana sitä, että me haluamme heikentää näiden syntymättömien lapsien mahdollisuutta tulla elämään tätä samaa elämää, mitä mekin täällä elämme, hän sanoi.
Kokoomukseltakin tukea aloitteelle
Timo Heinonen (kok.) toi esiin kokoomuksen tuen aloitteelle ja iloitsi siitä, että aloitteelle löytyy tukea sekä salin oikealta että vasemmalta laidalta.
– Meidän maamme järjestelmä on minun mielestäni kyllä näiltä osin tarpeettoman monimutkainen, ja olen saanut myös nuorilta naisilta palautetta, että se on myös nöyryyttävä eikä kunnioita raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Lääkäri arvioi ja mahdollisesti arvostelee raskaudenkeskeytystä hakevan elämäntilannetta ja ratkaisuja, hän sanoi.
Vihreiden Saara Hyrkön mielestä lausuntovaatimus pitkittää ja monimutkaistaa aborttiprosessia ja kuluttaa turhaan terveydenhuollon resursseja. Hän kertoo sen juontuvan ajalta, jolloin abortit tehtiin kirurgisina operaatioina.
– Nykyisin valtaosa keskeytyksistä tehdään lääkkeillä, joten kahden lääkärin lausunnon edellyttäminen on jo pitkään ollut pelkkä muodollisuus. Se voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa hidastaa keskeytykseen pääsyä ja aiheuttaa ei-toivotun raskauden pitkittymisen myötä inhimillistä kärsimystä, hän sanoi.