Suomen bruttokansantuote supistui tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Suomen talouden elpyminen koronakriisistä näyttää siten hyytyneen alkuvuonna viime vuoden jälkipuoliskon bkt-kasvun jälkeen.
Talouskasvun putoamista miinusmerkkiseksi voi pitää jokseenkin yllättävänä, sillä Tilastokeskus oli aiemmin ennakoinut, että Suomen talous olisi kasvanut alkuvuonna 0,4 prosenttia.
– Tämä tuli kyllä puskista! tviittasi pääekonomisti Timo Hirvonen Handelsbankenista .
– Nyt tuli pikkuisen kylmä suihku Q1:n [ensimmäisen vuosineljänneksen] bkt-luvuista, kommentoi puolestaan Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala Twitterissä .
– Yksityinen kulutus ja nettovienti vaikuttivat negatiivisesti. No, ne kysyntätekijät kyllä vielä iloksi muuttuvat, mutta ottaa aikansa, Vesala kirjoitti.
Hirvonen arvioi kommentissaan talouden aktiviteetin nopeutuvan huhti–kesäkuussa.
– Odotamme -- nopeimman kasvuvaiheen ajoittuvan vuoden 2021 kolmannelle neljännekselle, kun rajoitustoimet on purettu ja kotitalouksien patoutunut kysyntä alkaa purkautua, hän kirjoittaa.
Kysyntä heikkoa alkuvuonna, investoinnit valopilkku
Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kärsi heikosta kysynnästä alkuvuoden aikana. Erityisesti vienti sukelsi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.
Viennin volyymi pieneni alkuvuonna viisi prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti väheni loppuvuoden tasoon verrattuna.
Tuonnin volyymi sitä vastoin kasvoi tammi-maaliskuussa 1,4 prosenttia.
Yksityinen kulutus supistui 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden kulutus on jäänyt lähes kymmenen prosenttia alemmalle tasolle viime vuoden alkuun verrattuna. Vuoden 2020 alussa koronakriisi oli vasta alkamassa.
Handelsbankenin Hirvosen mukaan yksityistä kulutusta painoi varsinkin palvelukysynnän heikkous.
Julkiset kulutusmenot vähenivät tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Investoinnit kuitenkin kasvoivat alkuvuonna 1,4 prosenttia yksityisten investointien vetämänä. Esimerkiksi kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat loppuvuoden tasolta, mutta investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan vähenivät. Tämä oli Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mielestä tilastojulkistuksen valopilkku.
– Vaikka tänä vuonna on odotettavissa talouden elpymistä yksityisen kulutuksen palautuessa, ei kasvu jatku pidemmälle ilman teollisia investointeja. Nyt niitä saatiin ja toivottavasti sama kehitys jatkuu, hän kirjoittaa kommentissaan.