Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Neuvotteluissa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta ei saavutettu vielä tuloksia – pelissä muun muassa ilmastotoimien taso

Yksi isoista kysymyksistä on ollut esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Neuvottelut EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta eivät ylittäneet maaliviivaa tällä viikolla, vaikka neuvotteluissa on edetty jo loppusuoralle. EU-instituutiot ovat neuvotelleet siitä, millaista yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:ssa tehdään tulevina vuosina. Kyseessä on valtava kokonaisuus, jossa yksi merkittävistä kysymyksistä on ollut se, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Seuraavan kerran ratkaisua haetaan kesäkuussa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli vielä torstai-iltana toiveikas, että ratkaisu olisi saavutettu tällä viikolla, mutta toiveikkuus vaihtui perjantain vastaisena yönä pettymykseksi.

Kompromissin löytäminen ei onnistunut, sillä jäsenmaiden näkökulmasta EU-parlamentti ei ole tullut riittävissä määrin vastaan auki olevissa kysymyksissä.

Vastaavasti parlamentin neuvottelijat moittivat jäsenmaita joustamattomuudesta neuvottelupöydässä.

Leppä kommentoi perjantaina suomalaismedialle, että jäsenmaat ovat tulleet vastaan "kaikissa mahdollisissa asioissa" ja tehdyt kompromissiehdotukset ovat olleet "erittäin vahvoja".

– Kyllä tässä tarvitaan parlamentilta ilman muuta liikkumista, muuten tässä ei ratkaisua synny, Leppä sanoo.

Vääntöä vihreistä toimista

Jäsenmaat ja EU-parlamentti ovat olleet erimielisiä tukien ehdollisuudesta eli siitä, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Jäsenmaiden alkuperäinen näkemys on ollut, että jokaisen jäsenmaan tulisi kohdentaa vähintään 20 prosenttia suorista tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen.

Parlamentti haluaisi luvuksi 30 prosenttia. Lepän mukaan jäsenmaat ovat tulleet tässä kysymyksessä vastaan ja pöydällä on ollut ehdotus 25 prosentista.

EU-parlamentin pääneuvottelijoista Peter Jahr kertoi perjantaiaamun lehdistötilaisuudessa, että tämä ehdotus ei käynyt parlamentille, koska sopimustekstissä oli mukana viivästyksiä ja joustoja.

EU:n maataloustuet jakaantuvat kahteen niin kutsuttuun pilariin. Suorat tuet muodostavat rahoituksen ykköspilarin ja maaseudun kehittämisrahat kakkospilarin. Näistä jälkimmäinen on Suomelle perinteisesti tärkeä, sillä Suomi on hyötynyt kehittämisrahoista suhteellisen hyvin.

Suomi on tavoitellut toimiin joustoa kahden rahoituspilarin välille niin, että jos jäsenmaa tekee paljon ympäristö- ja ilmastotoimia maaseudun kehittämisrahoilla, voitaisiin tämä ottaa huomioon, kun suorien tukien puolella tehtäviä toimia tarkastellaan.

Strategisiin suunnitelmiin tarvitaan aikaa

Maatalouspolitiikan uudistuksella on suuri merkitys, koska noin kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen, ja yhteisellä maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.

Leppä korostaa, että ratkaisun nopea löytyminen on tärkeää, jotta jäsenmaille jää riittävästi aikaa strategisten suunnitelmien valmisteluun ennen kuin uudistus tulisi käyttöön vuoden 2023 alussa.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski luonnehti Twitterissä , että sovun saavuttaminen oli hyvin lähellä tällä viikolla. Hän toivoo, että ratkaisu löydettäisiin kesäkuun loppuun mennessä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut