Lääkäreistä ja hoitajista on monella paikkakunnalla huutava pula, mutta SDP:n vaaliohjelman mukaan lääkäriin tulee päästä tarvittaessa ja hoivaa on saatava jonottamatta kaikkialla Suomessa. Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ratkaisisi ongelman mieluummin porkkanalla kuin kepillä. Hän kertoo suhtautuvansa avoimesti ehdotukseen, jonka mukaan opintolainan takaisinmaksuun voisi myöntää hyvityksiä, jos valmistunut menee töihin harvaan asutulle tai työvoimapulasta kärsivälle alueelle.
– SDP:llä ei ole tähän kantaa olemassa, mutta mielestäni se on kysymys, jota pitää tarkastella. Meidän on yhdessä etsittävä ratkaisuja kuntien tilanteisiin, ja tämä voisi olla yksi osa ratkaisua, Marin sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa virka-asuntonsa Kesärannan aurinkoisella verannalla.
Ajatuksen on nostanut aiemmin esiin nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ollessaan vielä tiede- ja kulttuuriministeri. Marin kertoo, että asiasta on keskusteltu Saarikon kanssa ja hallituksen piirissä, mutta varsinaisia esityksiä ei ole tehty.
Vastaavanlainen malli on käytössä ainakin Norjassa, joka on samalla tavalla harvaan asuttu maa kuin Suomi.
Ensisijainen ratkaisu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetusalaa ja yrityksiä kipeästi vaivaavaan työvoimapulaan on SDP:n mielestä kuitenkin laadukas ja laaja koulutustarjonta kaikkialla Suomessa.
Kalenterissa tilaa kunta-asioille
Marin keräsi viime kuntavaaleissa eniten henkilökohtaisia ääniä Tampereella, lähes 5 800. Hänen mukaansa pääministerin työt eivät ole vieneet kaikkea aikaa kunta-asioilta, eivätkä eri roolit ole tuottaneet vaikeuksia.
– Aina en valtuuston kokouksiin pääse, mutta olen pyrkinyt järjestämään kalenteria niin, että mahdollisimman usein pääsisin. Kotikaupunkini asiat ovat minulle tärkeitä.
Joitakin yhteentörmäyksiäkin roolien välillä on ollut. Marin puolusti kunnanvaltuutettuna Tampereen julkisomisteisten yhtiöiden, kuten Sydänsairaalan palveluita, vaikka niiden kohtalo oli hänen hallituksensa sote-esityksessä vaakalaudalla. Hän on sanonut luottavansa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ratkaisun löytämisessä.
Puolueiden puututtava häirintään vahvemmin
Marin on perheineen asunut pitkälti Kesärannassa pääministerin aikataulujen vuoksi. Hän pitää mahdollisena, että juuri vaalien alla syntynyt kohu virka-asunnon ateriaetuuksista voi vaikuttaa hänen ja SDP:nkin vaalimenestykseen, "mutta millä tavalla, se nähdään sitten myöhemmin".
Surullista näissä kuntavaaleissa on Marinin mielestä se, että ihan tavallisetkin ihmiset ovat joutuneet miettimään, uskaltavatko lähteä ehdolle, koska voivat kohdata häirintää ja epäasiallista käytöstä.
Ilmapiiri, puheet ja teot, kuten vaalijulisteiden repiminen ja tilaisuuksien häiriköinti ovat koventuneet siinä määrin, että hänen mielestään puolueiden pitäisi yhdessä puuttua asiaan paljon nykyistä vahvemmin.
– Kaikkien puolueiden pitäisi yksiselitteisesti tuomita tällainen toiminta ja omalta osaltaan pyrkiä varmistamaan, että kielenkäyttö ja toiminta on asiallista.
Marin sanoo saaneensa poliitikkona monenlaista palautetta ja monenlaisia yhteydenottoja. Myös hänen vaalijulisteitaan on revitty eri puolilla Suomea.
Kiistanalaisia veroehdotuksia
SDP:n tärkein vaaliteema ja Marinin sanojen mukaan sydämen asia on pitää huolta ihmisten arjen peruspalveluista, varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja ikäihmisten hoivasta.
– Muistamme hyvin kevään 2019 uutiset vanhuspalveluiden huonosta tilasta Suomessa. Palveluita on lähdetty korjaamaan, hoitajamitoitus tulee asteittain voimaan, mutta meidän on laitettava myös kotihoidon palvelut kuntoon, hän nostaa esimerkeiksi.
Tähän tarvitaan enemmän henkilöstöä ja lisäksi on huolehdittava kotihoidon työntekijöiden työssä jaksamisesta, jotta vaihtuvuutta ei olisi niin paljon ja palvelut paranisivat.
Myös omaishoidon kriteerit tulisi SDP:n mielestä yhdenmukaistaa koko maassa.
Palvelut kuitenkin maksavat, ja kunnat kärvistelevät talousvaikeuksissa. Yhdeksi ratkaisuksi rahoitusongelmiin SDP on esittänyt, että kunnille pitäisi ohjata siivu pääomaverotuotoista. Tätä on esittänyt Marinin mukaan myös Kuntaliitto.
– Kunnissa asuu pääomatuloa saavia ihmisiä, jotka eivät tällä hetkellä pääomaverotulojen kautta osallistu kuntien palveluiden ja tehtävien rahoittamiseen. Olisi oikeudenmukaista, että myös osa tästä tulosta ohjattaisiin kunnallisten tärkeiden tehtävien hoitoon.
Marinin mukaan valtiovarainministeriö selvittää paraikaa, miten kunnat voivat taloudellisesti pärjätä tulevaisuudessa. Osa asiakokonaisuutta ovat verotuskysymykset.
Hän pohti Ylen vaalitentissä aiemmin, voisiko myös kuntaverotus kasvaa enemmän progressiivisesti tulojen kasvaessa. Tämän ehdotuksen muun muassa Veronmaksajain keskusliitto tyrmäsi.
Menoleikkaukset eivät keinovalikoimassa
Menoleikkauksista SDP:n puheenjohtaja ei mielellään puhu. Hänen mukaansa puolue haluaa ennen muuta vahvistaa kuntien tulopohjaa, työllisyyttä ja sitä kautta parantaa verotuottoja. Tässä tärkeää on se, miten kunta pystyy houkuttelemaan yrityksiä muun muassa osaavaa työvoimaa kouluttamalla.
Kunnissa voidaan Marinin mielestä myös tehdä asioita fiksummin ja ottaa oppia toisilta. Esimerkiksi toimintatapoja järkevöittämällä ja kuntien tilaratkaisuilla voidaan saada pidemmällä aikavälillä aikaan säästöä.
Hän kertoo esimerkkinä vierailustaan Imatralla Suomen suurimmassa puusta rakennetussa koulukeskuksessa, johon on koottu vanhoja pienempiä sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja saman katon alle.
– Tällä tavalla tavoitellaan pidemmällä aikavälillä sekä kustannussäästöä tiloista että parempaa toiminnallisuutta, parempia oppimisen edellytyksiä ja laadukkaampaa koulutusta.
Marinin mielestä on hyvä myös huomata, että kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille, siirtyy samalla merkittävin osa kuntien tehtävistä ja taloudellisista vastuista pois.
Sote-uudistuksen myötä muun muassa koulukuraattorit, -terveydenhoitajat, -lääkärit ja -psykologit siirtyvät kuntien alaisuudesta hyvinvointialueille. Tämä on herättänyt kunnissa huolta siitä, että palveluiden yhteen toimiminen voi vaikeutua. Marin muistuttaa, että tulevaisuudessakin kouluterveydenhuolto säilyy koulujen yhteydessä, ihmiset eivät lähde mihinkään.
– Oleellista on varmistaa saumaton yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien välillä niin, että organisaatioiden välille ei synny kuiluja. Meidän pitää muutoinkin huolehtia siitä, että sote-palvelut toimivat tulevaisuudessa hyvin yhdessä kuntiin jäävien palveluiden kanssa.
Ruuhkamaksu ei merkityksellinen ilmastotoimi
Ilmastoteema on yksi vaalien tärkeimmistä, mutta jäänyt monien puoluejohtajien, myös Marinin, puheissa sivummalle. Hän sanoo kuntien olevan keskeisiä ilmastotoimijoita ja huomauttaa monilla kunnilla olevan valtiota kunnianhimoisemmat tavoitteet olla hiilineutraali huomattavasti aikaisemmin kuin 2035.
– Kunnissa ratkaistaan monia keskeisimpiä kysymyksiä ilmaston osalta. Muun muassa lämmitykseen ja pitkälti myös energiatuotantoon liittyvät kysymykset ovat kuntien käsissä kunnallisten energiayhtiöiden kautta.
Lisäksi kuntien on Marinin mielestä tehtävä rohkeita päätöksiä muun muassa asumisessa, liikenteessä ja maankäytössä.
Hänen mukaansa esimerkiksi tämän vuoden Euroopan ympäristöpääkaupungista Lahdesta voivat ottaa mallia monet muutkin kaupungit. Toinen pienempi malliesimerkki on Ii Oulun lähellä.
Ruuhkamaksuja kannattaa Marinin mielestä tarkastella nimensä mukaisesti ennen muuta välineenä, jolla vähennetään ruuhkia.
– Ilmastotoimena sillä voisi olla merkitystä, mikäli kaikki varat mahdollisesti kerättävistä maksuista ohjattaisiin joukkoliikenteeseen, mutta ilmastonmuutoksen osalta moni muu asia on merkityksellisempi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että luotaisiin lainsäädäntö, joka mahdollistaisi ruuhkamaksuja koskevat paikalliset ratkaisut.
– Tämä on paikallisesti ratkaistava asia. Esimerkiksi Tampereella tuskin tällaista maksua otettaisiin käyttöön, koska siellä ei ole sen kaltaisia ruuhkia, joita pitäisi hallita.