Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Korona-aikana monella on ollut enemmän aikaa tarkkailla naapurin tekemisiä – uusi kiistan aihe on seurallinen, mutta maskiton naapuri

Keväisin ja kesäisin ärtymystä aiheuttavat esimerkiksi omalla pihallaan möykkäävät naapurit. Kuvituskuva. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Naapuririidat ovat yleinen ilmiö suomalaisessa omakotitalo- ja mökkiasumisessa. Selvästi suurin osa tilanteista saadaan selvitettyä tai vähintään rauhoitettua ilman, että riita johtaa järeämpiin toimenpiteisiin – tai edes siihen, että otetaan asianajajaan yhteyttä, arvioi Harri Kontturi, Suomen Omakotiliiton lakineuvoja ja Asianajotoimisto Kontturi & Co :n asianajaja.

– Kun asianajaja saa tällaisen yhteydenoton, hänen tulisi ensisijaisesti suositella, että asukkaat pyrkisivät sopimaan asian keskenään. Usein asia hoituu näin. Jos asianajaja joutuu ottamaan yhteyttä naapuriin, tilanne voi jopa hankaloitua: naapuri saattaa loukkaantua tai suuttua entisestään, mikä ei ainakaan edesauta sopimista, Kontturi toteaa.

Korona-aika on Kontturin mukaan lisännyt yhteydenottoja: monella on ollut enemmän aikaa tarkkailla naapurin tekemisiä. Uusi ärtymystä herättävä ilmiö on hyvin seurallinen naapuri, joka rikkoo turvavälejä ja tulee toistuvasti liian lähelle ilman maskia.

Käräjille hyvin harvoin

Omakotitaloasukkaiden naapuririitatilanteet voi Kontturin mukaan jakaa vuodenaikojen mukaan: talvisin eniten kiukkua aiheuttaa lumenluonti ja -linkous, syksyisin puolestaan lehtien haravointi naapurin puolelle. Keväisin ja kesäisin ärtymystä aiheuttavat esimerkiksi omalla pihallaan möykkäävät naapurit sekä epäsiistit pihat, joita joudutaan katselemaan omalta terassilta.

– Raju häiriköinti ja epäsiisti piha voivat johtaa jopa viranomaistoimenpiteisiin. Pihan voi joutua siistimään sakon uhalla, ja häiriö voi tuoda poliisin paikalle.

Käräjille naapuririidat johtavat Kontturin mukaan hyvin harvoin, ja näissä on lähes poikkeuksetta kyse jonkinlaisesta selkeästä rikkomuksesta: esimerkiksi naapurin puu on kaadettu luvatta. Tällaisissakin tilanteissa päästään pääosin sopuun ilman oikeustoimia.

Paritaloasumisessa pitäisi Kontturin mukaan jo ennen muuttoa tehdä selkeät sopimukset kaikista mahdollisista asumiseen liittyvistä asioista: kuka tekee lumityöt, kuka haravoi, ja niin edelleen. Näin ennaltaehkäistään mahdolliset ongelmat. Kontturi suosittelee myös, että asukkailla olisi omat, erilliset sähkö- ja vesiliittymät.

– Ellei ole, yhteisen liittymän käytöstä ja erityisesti maksuista on sovittava erityisen tarkasti.

Metelistä usein mökkikiistoja

Mökkiläisten riidat liittyvät usein erilaisiin rasituksiin: ei ole tutustuttu riittävän hyvin mökin kauppakirjan ehtoihin ja yritetään esimerkiksi estää naapurien kulkeminen, vaikka kiinteistöllä on tierasite, kuvailee Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo. Kauppakirjaan merkitty tierasite voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että tien omistajan naapurilla on oikeus ajaa omalle mökilleen tien kautta.

Myös rajariidat ovat tyypillisiä.

– Vaikka naapuri olisi noudattanut rakennuslakia, hyvät tavat edellyttävät, että naapurin kanssa keskustellaan ja sovitaan asiasta. Jos näin ei tehdä, voi tulla sanomista, Tervo sanoo.

Mökeillä ärtymystä aiheuttavat Tervon mukaan myös puiden kaato, aitojen rakentaminen, pihojen pengertäminen, rantojen ruoppaus, moottoriveneet ja vesiskootterit.

Ikuisuusaiheita ovat meteli ja aikataulut: Joku haluaa ajoissa nukkumaan, kun taas naapurissa valvotaan kovaäänisesti. Joku haluaa nukkua aamuisin pitkään, kun taas naapuri saattaa täräyttää moottorisahan käyntiin seitsemältä aamulla.

– Säännöllisin väliajoin valitetaan myös siitä, miten naapuri on jatkuvasti ilkosillaan pihallaan.

. Riitoihin ei haluta, vaan niihin joudutaan .

Suurin osa ihmisistä pyrkii lähtökohtaisesti hakemaan kompromisseja, joustavuutta ja erilaisia näkökantoja sekä selvittämään asiat sovussa – oli sitten kyse läheisistä tai hieman kaukaisemmista ihmissuhteista. Riidat koetaan yleensä kuluttavina: niihin ei haluta, vaan niihin joudutaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Päivi Poutiainen, joka työskentelee Coronaria Tietotaito -yrityksessä.

– Toisaalta riidalla on usein riidan logiikka: yksi syytös johtaa puolustautumiseen ja uuteen syytökseen ja tämä taas uuteen. Tästä kehästä on vaikea päästä pois. Riidat saattavat pitkittyä, jäädään kantamaan kaunaa ja tuli leimahtaa uudelleen pienistäkin asioista. Tämän seurauksena naapurista voikin muodostua ”vihollinen”, kuvailee Poutiainen.

Poutiainen muistuttaa, että ihmisillä on erilaisia temperamentteja. Toiset reagoivat välittömästi kokemiinsa epäoikeudenmukaisuuksiin ja loukkauksiin, kun taas toiset miettivät ensin ja reagoivat vasta sen jälkeen.

Jotkut ihmiset kokevat asiat herkemmin uhaksi, arvosteluksi tai henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi ja hyökkäävät helpommin myös takaisin.

– Jotkut taas ovat liiankin varovaisia ja mukautuvaisia uhkaavan konfliktin äärellä. Oman psykoterapeuttikokemukseni perusteella tämä on selvästi aiemmin mainittua yleisempää, Poutiainen sanoo.

Naapurien välisissä konflikteissa psykoterapeutti kannustaa pohtimaan asiaa myös naapurin näkökulmasta ja odottamaan suurimpien tunnekuohujen laskemista ennen reagoimista.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut