Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski jättää tehtävänsä. Hän kertoo, että lähtö valtioneuvoston kansliasta on vaikeaa. Anttikoski kertoo, että syksyllä on edessä uusi talo, mutta ei yksilöi suunnitelmiaan tarkemmin.
Anttikoski kertoo asiasta Facebook-päivityksessään. Hän kirjoittaa valtioneuvoston kanslian olleen hienon ja rakkaan työpaikan kolmen ja puolen vuoden ajan ja lähdön olevan "jäätävän" vaikeaa. Anttikosken mukaan virkamiehenä oli paitsi ihanaa myös todella raskasta.
– Ehdin kuitenkin nähdä ja kokea niin paljon asioita ja tapahtumia näissä valtion hyvissä hommissa, ettei nähtävää enää juuri jäänyt. Vaati muutaman viikon totuttelun ajatukseen työpaikan vaihdosta, ja sitten kuitenkin aika nopeasti päätin tarttua liaaniin kun se taas kohdalle heilahti, hän kirjoittaa.
Anttikoski sanoo STT:lle sopineensa tulevan työnantajansa kanssa, että asia julkistetaan myöhemmin kesällä. Hän on viimeistä viikkoa valtioneuvoston kansliassa töissä, jonka jälkeen hän aloittaa virkamieskarenssin.
– Työ on yksityisellä sektorilla, sen verran voin sanoa. En ole palaamassa mediaan.
Ennen viestintäjohtajan virkaa Anttikoski teki pitkän uran MTV:llä ja Helsingin Sanomissa.
Anttikoski kokenut ateriakohun raskaana
Valtioneuvoston kanslian toiminta on ollut julkisuudessa viime aikoina pääministeri Sanna Marinin (sd.) ateriaedusta syntyneen kohun yhteydessä.
– Tiedän, että moni varmasti laskeskelee, onko tässä syy, mutta olen tämän päätökseni tehnyt jo ennen tätä kohua. Sillä ei ollut miltään osin vaikutusta lähtöön, ei omalta osaltani eikä mitenkään muuten, Anttikoski sanoo.
Hän sanoo kokeneensa virkamieskunnan, valtioneuvoston kanslian ja pääministerin puolesta kohun raskaana ja kohtuuttomana. Itse ateriaetuun liittyvän epäkohdan tuominen julkisuuteen oli hänestä tärkeää ja se, että epäkohta korjataan.
Hän pitää kohtuuttomana esimerkiksi virkamiehiä kohtaan sen, että julkisuudessa kansliaa syytetään tahallaan salailusta tai viivyttelystä.
– Siellä kyllä tehdään aika hiki hatussa töitä, että pystytään esimerkiksi kaikkiin tietopyyntöihin julkisuuslain mukaan vastaamaan.
Anttikosken mukaan olisi syytä pohtia, mistä tulee julkisuudessa esiintyvä hyvin voimakas narratiivi salailusta.
– Virkamiesten puolelta katsottuna asia ei välttämättä ole niin. Julkisuus ja avoimuus ovat tavoitteena myös sillä virkamiespuolella.
Jos uutta työtilannetta ei olisi tullut, hän olisi mielellään pyrkinyt selvittämään, miten rakennettaisiin yhteisiä uusia tapoja median ja virkamiesten välille.