Julkisen sanan neuvosto (JSN) on todennut televisiokanava Nelosen rikkoneen hyvää journalistista tapaa ohjelmassa Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta.
Marras–joulukuussa esitetyn tv-ohjelmasarjan sponsorina toimi energiayhtiö Fortum , jota edustavia asiantuntijoita esiintyi puolessa ohjelmasarjan jaksoista, neuvoston tiedotteessa sanotaan. Lisäksi idea yhteistyöstä sarjan tehneen tuotantoyhtiön kanssa oli tullut Fortumilta.
JSN:n mukaan ohjelman jaksot oli toteutettu kriittisellä otteella myös sponsoria kohtaan. Tästä huolimatta neuvosto katsoi, että Nelonen oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2, joka kieltää journalistisen päätösvallan luovuttamisen toimituksen ulkopuolisille.
– JSN totesi, että journalistiset valinnat alkavat jo aiheiden ja tekijöiden valinnasta. Vaikka Nelonen vakuutti pyrkineensä huolehtimaan päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa, sponsori oli yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan, tiedotteessa todetaan.
– Lisäksi sponsorin omat edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.
Televisiokanava Nelonen on osa Sanoma -konsernia, joka on STT:n suurin omistaja.
Henkilötietojen julkaiseminen ei ollut journalistisesti perusteltua
JSN antoi keskiviikkoisessa kokouksessaan langettavan päätöksen myös Östnyland-lehdelle. Päätös koski yksityishenkilön tekemän omakotitalokaupan tietojen julkaisemista lehdessä.
JSN:n mukaan asiasta oli kannellut yksityishenkilö, jonka ostamasta uudesta kodista lehti oli julkaissut tarkan osoitteen, kauppahinnan ja ostajien sekä myyjien nimet.
Lehti vetosi muun muassa siihen, että sen julkaisemat tiedot ovat julkista ja paikallisyhteisön kehittymisen kannalta yleisesti kiinnostavaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa. Östnyland-lehti on viime vuodesta lähtien julkaissut säännöllistä listaa levikkialueellaan tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistökaupoista.
Päätöksessään JSN korosti, että kiinteistöjen omistusten ja kauppahintojen julkisuus on sinänsä tärkeä periaate. Neuvosto kuitenkin huomautti, että nimien ja osoitetietojen kaltaisten henkilötietojen julkaisemisen kanssa tulisi käyttää toimituksissa erityistä harkintaa.
JSN:n näkemyksen mukaan 150 000 euron hintaraja ei ollut riittävä journalistinen peruste henkilötietojen julkaisemiseen.