Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Korona-aika heikentänee lasten uimataitoa – kaikki halukkaat eivät mahdu tällä hetkellä uimakouluihin

Korona-aikana taistelu uimakoulupaikoista on korostunut, koska kursseja on voitu järjestää vähemmän. Arkistokuva. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

Anniina Korpela / STT

Korona-aika heikentänee koululaisten uimataitoa, uumoillaan Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitossa (SUH).

Kriittinen ikä uimataidon oppimiselle ja motorisille taidoille on seitsemän vuoden paikkeilla. Korona takia osa lapsista ei ole kahteen vuoteen päässyt koulujen uimaopetukseen altaaseen. Myös uimakoulut ovat olleet pitkään tauolla.

Liiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen pitää varmana, että korona on vaikuttanut negatiivisesti lasten uimataitoon.

– Oppimisvajeuhreina ovat ne lapset, jotka eivät kesälläkään käy uimassa. Heillä on voinut jäädä nyt kahden vuoden koulun uimaopetus väliin, ja se on haastava tilanne, Savolainen sanoo.

Lasten uimakouluihin on etenkin pääkaupunkiseudulla nyt kova tunku. Korona-aikana taistelu uimakoulupaikoista on korostunut, koska kursseja on voitu järjestää vähemmän.

– Joka ikinen paikka pääkaupunkiseudulla on täynnä. Kaikki halukkaat eivät mahdu tällä hetkellä uimakouluihin, kertoo pääkaupunkiseudulla ja Turussa uimakouluja ja koululaisuinteja järjestävän FitPitin toimitusjohtaja Laura Manninen.

Syksyn koululaisuinteihin odotetaan isoja ja huonosti uivia ryhmiä

FitPitillä ollaan huolissaan syksyn koululaisuintien haastavuudesta koronatauon jälkeen.

– Pelottavan isoja ja huonosti uivia ryhmiä on tiedossa. Heikoissa kouluissa voi olla ensi lukukaudella aika mielenkiintoisia ryhmiä, kun tullaan ensimmäistä kertaa kolmannella luokalla uimaan, Manninen sanoo.

Tuoreimman saatavilla olevan tiedon mukaan joka neljäs 12-vuotias Suomessa asuva lapsi ei osaa uida kunnolla. Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka osaa syvään veteen pudottuaan uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Kouluissa tapahtuvalla uimataidon opetuksella on suuri merkitys lasten uimataidolle.

– Valitettavasti koululaisuinteja ei järjestetä montaa kertaa vuodessa, ja jää lapsia, jotka eivät pääse opetussuunnitelman tasoiseen uimataitoon, Manninen sanoo.

Kaikki vanhemmat eivät vie lapsiaan uimaan. Erityisesti tälle kohderyhmälle koulujen uimaopetus on erittäin tärkeää.

– Lapset, jotka pystyvät täyttämään opetussuunnitelman uimataitotestin, käyvät koulun ohessa joko vanhempiensa kanssa uimassa tai uimakoulussa tai molemmissa. Valitettavasti osalla ei ole halua, varaa tai kiinnostusta uintia kohtaan, Manninen sanoo.

Seuraava laaja uimataitotutkimus tehdään kuudesluokkalaisille keväällä 2022. Tutkimuksen odotetaan paljastavan koronan vaikutukset lasten uimataitoon.

Kunnat tapaavat tutkimusten mukaan säästää uimaopetuksesta taloudellisesti vaikeina aikoina. SUH:n tietojen mukaan toistaiseksi ei ole vielä viitteitä siitä, että uimaopetus tulisi olemaan säästökohde, mutta koululaisuintien toteutumisesta ollaan silti huolissaan. Liitossa toivotaan hartaasti, etteivät kunnat säästäisi koulujen uimaopetuksessa koronapandemian jälkeisenä aikana.

Heikko uimataito korostuu vähävaraisten ja maahanmuuttajien lapsilla

Pääkaupunkiseudun uimaopetuksessa näkyy se, että vähävaraisemmilla lähiöalueilla keskimääräistä harvempi lapsi osaa uida. Tämä käy ilmi SUH:n tiedoista.

Varallisuuserojen vaikutus lasten uimataitoon on huomattu myös koululaisuinteja järjestävällä FitPitillä. Vähävaraisemmilla asuinalueilla on Mannisen sanoin "hankalia kouluja opettaa" ja lasten uimataito on keskimääräistä huonompi.

– Tietyissä kouluissa jää valitettavan paljon lapsia uimataidottomiksi, sillä pelkät koululaisuintikerrat riittävät vain murto-osalle lapsista uimataidon synnyttämiseen, Manninen kertoo.

Kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksessa erityisenä huolenaiheena ovat nousseet esiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden verrattain heikko uimataito.

FitPitiltä kerrotaan myös, että uimataitotaso kouluissa on paljon heikompi alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajalapsia.

– On tapauksia, joissa vanhemmilta tulee viesti, että tämä ei kiinnosta meitä. Tai ollaan kipeänä ne uintipäivät, Manninen kertoo.

Uimataitotutkimuksessa ilmiötä on perusteltu sillä, että osassa maahanmuuttajataustaisissa perheissä uimataidon merkitystä ei välttämättä osata arvostaa. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien omassa uimataidossa voi myös olla puutteita, mikä heijastuu lasten uimataitoon.

Manninen korostaa, että maahanmuuttajataustaisia lapsia on viime vuosina saatu aiempaa paremmin mukaan uimatunneille.

– Olemme alkaneet saada iloa maahanmuuttajataustaisten lasten uintiin. Aika isolla volyymillä saadaan jo lapsia altaaseen.

Kunnat ovat muun muassa hankkineet musliminaisille suunnattuja peittäviä uima-asuja burkineita oppilaiden käyttöön. Manninen toivoo, että maahanmuuttajatytöille saataisiin järjestettyä enemmän myös omia ryhmiä.

– Jos olet vaikka muslimitaustainen, ei ole itsestäänselvyys, että voidaan tulla uimaan sekaryhmään.

Maahanmuuttajat eivät ole korostuneet hukkumistilastoissa

Saatavilla ei ole kattavaa dataa Suomessa asuvien maahanmuuttajien uimataidosta. Helsingin uimarantojen henkilökunnan tiimiesihenkilö Jukka Lundgren kertoo oman kokemuksensa perusteella, että maahanmuuttajataustaisten aikuisten uimataito on huono.

– Läheltä piti -tilanteet ja vakavammat tapaukset sattuvat selkeästi enemmän heille. He menevät hyvin rohkeasti veteen ja hyppivät syväänkin veteen, vaikka uimataito olisi huono tai erittäin huono, Lundgren kertoo.

Pääkaupunkiseudun uimarannoilla on panostettu ohjeistamiseen myös vierailla kielillä vaaratilanteiden välttämiseksi. Lundgren toivoisi, että maahanmuuttajia saataisiin nykyistä enemmän aikuisten uimakouluihin.

– Opastamme kyllä rannoilla ja teemme ennaltaehkäiseviä toimia, mutta ratkaiseva tekijä on uimataito.

SUH:lla ei olla huomattu maahanmuuttajien korostumista hukkumistilastoissa.

– Tiedoissa on muutamia tapauksia. Toistaiseksi ei ole näkynyt merkittävää piikkiä, Savolainen kertoo.

Suomessa hukkuva on tyypillisesti keski-ikäinen tai vanhempi, uimataitoinen mutta hukkumisen aikaan päihtynyt mies. SUH:n tilastojen mukaan vuosina 2014–2018 tapaturmaisesti hukkuneista lähes puolet oli päihtyneitä, yli neljä viidesosaa miehiä ja kaksi kolmasosaa yli 60-vuotiaita.

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan säännöllisesti, kuntien väliset erot uimataidossa ovat suuria

Varhain opittu uimataito ja vesiturvallisuustaidot tutkitusti ennaltaehkäisevät hukkumiskuolemia. Hukkumiset ovat yksi yleisimmistä lasten tapaturmaisista kuolinsyistä. Kuudesluokkalaisten uimataitoa tarkastellaankin Suomessa valtakunnallisesti viiden vuoden välein.

Viimeksi kuudesluokkalaisten uimataitoa on selvitty vuonna 2016, jolloin kuudesluokkalaisista tytöistä ja pojista 76 prosenttia ilmoitti olevansa pohjoismaisen määritelmän mukaisesti uimataitoisia. Tutkimukseen osallistui 194 koulua ja oppilaiden vastauksia saatiin runsaat 4 000 kappaletta.

SUH, Likes-tutkimuskeskus sekä Opetushallitus ovat selvittäneet kuudesluokkalaisten lasten uimataitoa vuosina 1999, 2000, 2004, 2006, 2011 ja 2016.

Kahdessakymmenessä vuodessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan 12-vuotiaiden uimataitoisuus on pyörinyt 75–80 prosentin ympärillä.

Uimaopetus kuuluu Suomessa opetussuunnitelmaan, mutta kunnat saavat järjestää opetuksen valitsemallaan tavalla. Vuoden 2016 uimataitotutkimus osoitti, että osa kunnista ei järjestänyt opetusta lainkaan tai sen määrästä ja laadusta oli tingitty.

Vain hieman yli 20 prosenttia kunnista järjesti uimaopetusta kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti alakoulun kaikilla luokka-asteilla. Tavanomainen syy uimaopetuksen puuttumiseen on se, että kunta ei varaa tarkoitukseen määrärahoja.

Suomessa asuvien aikuisten uimataitoa ei ole tutkittu kymmeneen vuoteen

Aikuisten uimataitoa on viimeksi tutkittu Suomessa vuonna 2011. Tuolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan 15–64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida.

SUH:n Savolainen arvioi, että aikuisten uintitaito olisi kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka virallisia lukua ei olekaan kerätty.

– 77 prosenttia olisi suuntaa-antava 15-64 -vuotiaiden uimataitoisuus tänä päivänä, Savolainen laskee vuoden 2011 tutkimuksen ikäjakauman perusteella.

Hukkuva kiipeää vedessä näkymättömiä portaita ja yrittää hengittää

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hukkumiset ovat Pohjoismaissa olleet pitkällä aikavälillä laskussa uimaopetuksen parannuttua. Suomessa hukkuu vuosittain silti noin 150 henkilöä, mikä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Toukokuun loppuun mennessä Suomessa oli hukkunut tänä vuonna jo 33 ihmistä. Kesäkuun puolella on ehditty uutisoimaan muutamasta hukkumiskuolemasta lisää.

Jukka Lundgren Helsingin kaupungilta muistuttaa, että hukkuva ihminen hyvin harvoin huutaa apua ja voi siksi olla hankala tunnistettava.

– Hän kiipeää näkymättömiä portaita ylös ja yrittää hengittää. Pää voi mennä välillä pinnan alle. Se on hiljaista räpiköintiä, Lundgren kuvailee.

Jos hukkuvan ihmisen tunnistaa vedessä, on siitä välittömästi ilmoitettava muille paikalla oleville ihmisille. Seuraavaksi hukkuvalle tulee viedä tai heittää pelastusväline, kuten kanisteri tai pelastusrengas. Pelastettavalle on myös hyvä huutaa, että apua on tulossa.

– Jos hän painuu pinnan alle, niin saman tien on soitettava 112, Lundgren muistuttaa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut