Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan sijaisen Matti Okon mukaan Tytti Yli-Viikarilla on oikeus palata virkaansa ylijohtajana.
– Periaatteessa, kun virka on olemassa, hänellä on oikeus siihen, mutta en lähde sen pidemmälle miettimään sitä tässä vaiheessa ennen kuin asiat selkenevät, hän sanoo STT:lle.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti tänään esittää VTV:n virasta pidätetyn pääjohtajan Yli-Viikarin irtisanomista. Päätös irtisanomisesta tehdään lopullisesti eduskunnan täysistunnossa huomenna aamupäivällä.
Okon mukaan Yli-Viikarin edellytyksiä palata hoitamaan ylijohtajan virkaa arvioidaan ennen irtisanomisajan päättymistä. Henkilöstöä hermostuttaa hänen mukaansa tieto siitä, että Yli-Viikari voisi olla palaamassa VTV:hen.
– Henkilöstöstä tuntuu olevan tärkeää se, mitä tapahtuu jatkossa ja mihin tehtäviin ja vakanssiin hän virastoon mahdollisesti palaisi.
Irtisanomispäätös selkeyttäisi Okon mielestä VTV:n tilannetta.
– Totta kai hänen toimintansa on vaikuttanut meidän luottamukseemme vahingoittavasti. Se liittyy myös ihan hänen viestintäänsä tässä tilanteen ollessa päällä ja avoimuuteen – tai siis sen puutteeseen.
Okko muistuttaa, että Yli-Viikarin pääjohtajakausi olisi joka tapauksessa vuoden lopussa päättynyt.
Luottamusmies Pasi Tervasmäen mukaan tilanne VTV:ssä on parantunut sen jälkeen, kun Yli-Viikari ja toinen johtaja ovat olleet virasta pidätettyjä.
– Tietenkään minulla ei ole joka paikkaan silmiä ja korvia, mutta todetaan, että pelolla johtaminen on vähentynyt, hän sanoo.
Pelolla johtamisella Tervasmäki viittaa siihen, että hänen mukaansa esimiesroolissa olevia henkilöitä on siirretty pois esimiesroolista, jos Yli-Viikari ei ole sietänyt heiltä tullutta kritiikkiä.
Luottamusmies aloittaisi matkoja koskevan kulukurin
Pääjohtajan irtisanominen ei kuitenkaan ratkaise kaikkia VTV:n ongelmia kerralla. Kaikkea ei myöskään Okon mielestä voi laittaa pääjohtajan piikkiin, vaan osin kyse on pidemmästä virastokulttuurin kehityksestä, mihin viraston erityisasema on johtanut.
VTV pyrkii nyt tekemään korjausliikkeitä, jotta sen ydintoiminnot saavat päähuomion. Lisäksi taloudenhoidon ohjeistusta selkeytetään ja kustannustietoisuuteen kiinnitetään huomiota.
Tervasmäen mukaan VTV:n pitää miettiä tarkemmin varainkäyttöään, jotta luottamus virastoon saadaan takaisin. Hänen mukaansa kulukurin pitäisi koskea ainakin matkoja. Koska VTV tarkastaa muita valtion virastoja, sen on oltava omassa toiminnassaan esimerkillinen ja viraston ylimmän johdon toimia esimerkkinä muulle henkilöstölle.
Hänestä pitäisi pohtia myös sitä, pitäisikö VTV:n pääjohtajan raportoida jatkossa virkamatkoistaan VTV:n ulkopuoliselle taholle, joka voisi olla esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunta.