Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Finanssiala: Yhä useampi suomalainen säästää ja sijoittaa

Useimmilla on säästöjä ja sijoituksia pankkitileillä, mutta myös rahastoihin säästäminen kasvattaa suosiotaan. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Yhä useampi suomalainen säästää ja sijoittaa muutenkin kuin asuntolainaansa lyhentämällä, ilmenee Finanssialan kyselystä. Tämän vuoden kevättalvella tehdyn kyselyyn mukaan 64 prosenttia kertoi omistavansa säästöjä tai sijoituksia eri kohteissa. Osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta.

Useimmilla on säästöjä ja sijoituksia pankkitileillä, mutta myös rahastoihin säästäminen kasvattaa suosiotaan. Rahastoja oli 30 prosentilla vastaajista. Pörssiosakkeita omisti 18 prosenttia vastanneista.

Kotitalouksien keskimääräisen sijoitusvarallisuuden arvo ilman kiinteää omaisuutta on 30 600 euroa. Mediaani on 15 000 euroa, eli joka toisella kotitaloudella on tätä suuremmat, joka toisella pienemmät sijoitukset.

Asuntolainaa ottaneilla on tätä nykyä keskimääräistä useammin säästöjä ja sijoituksia. Tässä ryhmässä sijoituksia tehneiden osuus nousi 73 prosenttiin. Suurimmat asuntolainat löytyvät johtavassa asemassa olevilla ylemmillä toimihenkilöillä sekä pääkaupunkiseudulla asuvilla.

Pitkien asuntolainojen suosio on noussut ja laina-ajat pitenevät. Kyselyyn vastanneista joka kolmas kertoi ottaneensa 25 vuoden asuntolainan. Yhdeksän prosenttia otti 30 vuoden tai sitä pitemmän lainan. Keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 20,4 vuotta, kun se kaksi vuotta sitten oli 20,1 vuotta. Vielä vuonna 2014 keskipituus oli 16,9 vuotta.

Ruotsin merkkejä ei ole ilmassa

Keskimääräinen asuntolaina oli tämän kevään kyselyssä 115 300 euroa. Kaksi vuotta sitten se oli vajaat 100 000 euroa. Uutta asuntolainaa ottaneet kertoivat ottaneensa keskimäärin 168 700 euron lainan.

Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että laina-ajat olisivat venymässä ylipitkiksi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

Finanssiala on huolissaan aikeista määrätä asuntolainoille uusia rajoituksia. Mattilan mukaan kaavaillut rajoitukset, kuten lainakatto, iskisivät erityisesti ensiasunnon ostajiin.

– Hallituksen on syytä ottaa esitysten valmistelussa huomioon se, että niillä, joilla on asuntovelkaa, on yhä useammin myös muuta varallisuutta ja kykyä maksaa velkansa takaisin, Mattila sanoi.

Viime keväänä monet pankit tarjosivat koronakriisin alkuvaiheessa lyhennysvapaita ja kyselyn mukaan joka neljäs asuntovelallinen myös hyödynsi mahdollisuutta. Niillä, joilla lainaa oli yli 250 000 euron edestä, osuus nousi 44 prosenttiin.

Käteisen käyttö vähenee

Käteistä rahaa käytetään kyselyn mukaan entistä vähemmän. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi maksavansa päivittäiset ostoksensa yleensä käteisellä. Kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia. Lisäksi 11 prosenttia vastaajista kertoi, ettei nosta käteistä rahaa juuri koskaan.

Maksuja tehdään entistä useammin lähimaksuina. 93 prosenttia niistä vastaajista, joiden maksukortissa on lähimaksuominaisuus, kertoi myös käyttävänsä sitä.

Finanssiala on tutkinut suomalaisten säästämistä, sijoittamista ja maksutapoja säännöllisesti, nykyään kahden vuoden välein. IROResearch keräsi uuden tutkimuksen aineiston helmi-maaliskuussa 2021, jolloin tutkimusta varten haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut