Moni hyväksikäyttömateriaalia Tor-verkossa hakeneista on nähnyt aineistoa jo alaikäisenä, selviää Suojellaan Lapsia -yhdistyksen järjestämästä kyselytutkimuksesta.
“Help us to help you” eli “Auta meitä auttamaan” -kyselyyn on vastattu yli 7 000 kertaa.
Kyselyyn hankittiin vastaajia siten, että Tor-verkosta sisältöä hakevassa Ahmia-hakukoneessa laittomiin kuvamateriaaleihin liittyvät hakusanat ohjasivat hakijan sivulle, josta pääsi tutkimuskyselyyn.
Kyselytutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia vastaajista oli nähnyt lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia ensimmäisen kerran alle 18-vuotiaina. Lisäksi peräti 40 prosenttia vastaajista oli nähnyt lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia ensimmäisen kerran alle 13-vuotiaana.
Kyselyn tulokset osoittavat myös, että noin 45 prosenttia vastanneista käyttää lapsiin kohdistuvaa, seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia 4–13-vuotiaista tytöistä ja noin 20 prosenttia vastanneista 4–13-vuotiaista pojista.
Suurin osa vastaajista ei ole kertonut toiminnastaan kenellekään
Aluksi kysely oli vain englanniksi ja espanjaksi. Koska kyselyyn alkoi tulla runsaasti vastauksia, vastauskieliä on lisätty yli kymmeneen. Suomeksi vastanneita on 40.
Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtajan Nina Vaaranen-Valkosen mukaan kohderyhmä on ollut niin sanotun kevyemmän pimeän verkon käyttäjät, ei kovan luokan rikolliset, joilla on omat verkostonsa kuvamateriaalin jakamiseen.
– Jos mietitään ennaltaehkäisyä, kyselyllä emme todennäköisesti tavoita kovimman luokan rikollisia, Vaaranen-Valkonen kertoo.
Alustavat tutkimukset osoittavat, että noin puolet vastaajista halusi jossain määrin lopettaa lapsen seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin käytön, siinä kuitenkaan onnistumatta. Suurin osa, noin 60 prosenttia vastaajista, ei ole koskaan kertonut toiminnastaan kenellekään.
– Vaikuttaa siltä, että kyselymme on toiminut erinomaisena interventiona laittoman kuvamateriaalin käyttäjille. Vastauksista käy ilmi, että osa heistä on motivoituneita muutokseen, mutta myös suuri osa ei ole kiinnostunut minkään näköisestä hoidosta, Vaaranen-Valkonen kertoo.
Suojellaan Lapsia on tuottamassa yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa omahoito-ohjelmaa henkilöille, jotka käyttävät lapsen seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia. Se julkaistaan sekä englanniksi että espanjaksi pimeän verkon puolella niin, että sitä voi käyttää anonyymisti.
Lasten hyväksikäyttömateriaali kerääntyy Tor-verkkoon
Suomalaisen Juha Nurmen kehittämä Ahmia-hakukone on suosituimpia Tor-verkon hakukoneita.
Nurmea pyydettiin lisäämään kysely hakutuloksiin, mikä ei teknisesti ollut vaikeaa.
– Ennen tietyillä hakusanoilla ei ole näytetty mitään hakutuloksia, mutta nyt näytetään hakutuloksien sijaan Pelastakaa Lapset ry:n 2019 lisätty omahoito-opas ja nyt tämä kysely.
Nurmi tutki vuonna 2019 valmistuneessa väitöskirjassaan Tor-verkon rikollisuutta. Tor-verkkoon kerääntyy Nurmen mukaan lapsien seksuaaliväkivaltaa kuvaavaa materiaalia kumulatiivisesti, koska materiaalia on vaikea poistaa.
– Materiaalin julkaisijaa on hyvin hankala löytää eikä sitä pysty poistamaan lopullisesti, koska sen on yleensä joku ladannut ja pystyy julkaisemaan uudestaan, Nurmi kertoo.
Toiminnanjohtaja Vaaranen-Valkonen kertoo, että kyselylinkki on saatu myös muille hakusivustoille.
–Lisäksi olemme huomanneet, että linkkiä on jaettu todennäköisesti keskustelufoorumeilla.
Avoimissa vastauksissa "merkittäviä ja surullisiakin vastauksia"
Kyselytutkimukseen on tullut paljon avoimia vastauksia, joita Vaaranen-Valkosen mukaan halutaan analysoida vielä tarkemmin. Hän on lukenut kyselyn kaikki avoimet vastaukset ja vakuuttunut tuloksista.
– Vastausten perusteella data näyttäytyy hyvin validina, mitä en itsekään uskonut aluksi. Kyllä täällä on todella merkittäviä ja surullisiakin vastauksia siitä, että miten vastaajat kuvailevat itseään, hän kertoo.
Suojellaan Lapsia jatkaa espanjan- ja englanninkielisten vastausten analysointia Poliisiammattikorkeakoulun kanssa, mutta kiinnostusta ja mahdollisuuksia on jatkotutkimukselle aineiston pohjalta. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa on suunnitelmissa.
– Kyllähän väitöskirja tällaisesta aineistosta pitää tehdä, joka on myös globaalisti varsin kiinnostava, Vaaranen-Valkonen sanoo.