Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Vanki sylkäisi veristä sylkeä vartijan kasvoille ja sanoi, että hänellä on hiv-tartunta – KKO: Kyse ei ollut väkivallasta

Korkein oikeus (KKO) antoi perjantaina ratkaisun tapauksesta, jossa vanki oli sylkäissyt veristä sylkeä vartijan kasvoille ja sanonut, että hänellä on hiv-tartunta. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Korkein oikeus (KKO) antoi perjantaina ratkaisun tapauksesta, jossa vanki oli sylkäissyt veristä sylkeä vartijan kasvoille ja sanonut, että hänellä on hiv-tartunta.

Sylkäisy tapahtui Sukevan vankilassa Pohjois-Savon Sonkajärvellä marraskuussa 2017. Tekohetkellä vartija oli lähestynyt eristysosastolle vietyä vankia aikomuksenaan ottaa pois tälle jääneet vaaralliset esineet.

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati vangille rangaistusta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Syytteen teonkuvauksen mukaan syljessä oli silminnähden verta ja vanki oli uhannut tällä tavoin tartuttaa vartijalle hiv:n. Vartija ei ollut sairastunut, eikä syytteessä väitetty, että vangilla olisi ollut hiv-infektiota.

Käräjäoikeus katsoi vartijan ja todistajan yhdenmukaisten kertomusten perusteella, että syyte oli tullut näytetyksi. Käräjäoikeus tuomitsi vangin 10 kuukauden vankeusrangaistukseen tästä ja kahdesta muusta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Hovioikeus hylkäsi syytteen

Vanki valitti tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen, joka hylkäsi syytteen ja alensi vangille muista teoista tuomitun rangaistuksen neljän kuukauden vankeusrangaistukseksi.

Hovioikeuden mukaan vanki oli tahallaan sylkäissyt vartijaa kasvoihin verisellä syljellä, joka osui vartijaa otsalle hiusten rajaan.

Hovioikeus katsoi, ettei vanki ollut tilanteessa tehnyt väkivaltaa vartijalle. Pelkästään se, että tekijä väkivaltaa käyttämättä uhkaa tartuttaa toiseen jonkin taudin, ei hovioikeuden mukaan täyttänyt virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistöä.

KKO: Sylkeminen ei ollut väkivallan käyttöä

Syyttäjä ja vartija veivät asian vielä korkeimpaan oikeuteen, joka myönsi heille valitusluvan. Kumpikin vaati vangille tuomiota virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

KKO puntaroi erityisesti sitä, oliko vangin toiminnassa kyse väkivallan käyttämisestä tai sillä uhkaamisesta.

Sylkeminen toista henkilöä päin loukkaa tämän henkilökohtaista koskemattomuutta, KKO totesi. Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen ei KKO:n mukaan kuitenkaan aina täytä väkivallan käyttämisen tunnusmerkistöä.

KKO katsoi, ettei sylkeminen ole virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistössä tarkoitettua väkivallan käyttämistä.

KKO katsoi toiminnan haitanteoksi virkamiehelle

KKO:n mukaan vangin toiminta sisälsi uhkauksen siitä, että hän voisi sylkemällä tartuttaa hiv-infektion vartijaan. KKO katsoi, että myöskään uhkaus tällä tavoin vahingoittaa vartijan terveyttä ei täytä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistössä tarkoitettua väkivallalla uhkaamista.

Korkein oikeus arvioi, että vanki syyllistyi toiminnallaan haitantekoon virkamiehelle. Se on selvästi lievempi rikosnimike kuin virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.

Haitanteosta virkamiehelle voi tuomita enintään sakkoihin, kun virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta rangaistus on vähintään neljä kuukautta vankeutta.

KKO katsoi, että hovioikeuden tuomitsema yhteinen neljän kuukauden vankeusrangaistus on oikeudenmukainen seuraamus haitanteosta virkamiehelle ja vangin muista rikoksista.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut