Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Sadealue alkaa siirtyä pohjoisemmaksi – kuuroja saadaan muullakin, aurinkoisinta ehkä Lapissa

Huomiseksi sateet siirtyvät Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan, mutta kuuroja saadaan edelleen muuallakin, kertoo Ilmatieteen laitos. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Anna Pesonen-Smith / STT

Sadekuurot ovat olleet tänään paikoittain reippaita, mutta nyt maan eteläosassa on jo poutaista ja sadealue liikkuu kohti pohjoista, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Maan eteläisissä osissa, maakunnista Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa on satanut noin 10–25 millimetriä vuorokauden aikana.

– Sadealue on nyt Satakunnasta Pirkanmaan kautta Kaakkois-Suomeen ja etenee siitä hiljalleen pohjoiseen. Huomenna päivällä saderintama olisi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, ulottuen Vaasaan. Muuallakin sadekuuroja tulee vielä, Laakso lupailee.

Hänen mukaansa poutaisinta olisi huomenna Lapissa.

Viljan sakoluku ja hinta laskee

Sateet tulivat niin myöhään, etteivät ne pelasta enää kevään ensimmäisiä kylvöjä, kertoo ProAgrian Etelä-Suomen alueen kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola.

Heinolan mukaan alkaneet sateet voivat heikentää aikaisten kylvösten laatua, jollei satoa ole vielä puitu. Hän kertoo, että vilja voi alkaa kuivan lepokauden jälkeen itää uudelleen jo pellolla ja tällöin viljan hinnoitteluperusteena käytetty sakoluku laskee.

Sakoluku tarkoittaa viljan itämisastetta. Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, saako viljasta leivotuksi leipää.

Heinolan mukaan menetyksiä koituu tänä kesänä esimerkiksi vehnä-, kaura-, herne- ja härkäpapusadoille, mutta kaikille muillekin.

Sade pelastaa myöhempiä kylvöjä

Kylvö on tapahtunut tänä vuonna pitkällä aikavälillä. Muun muassa hernettä on laitettu kasvamaan sekä huhtikuun lopulla että touko-kesäkuun vaihteessa.

– Tilanne on ihan erilainen niillä lohkoilla, herneviljelyksillä vasta itsekin vieraillut Heinola kertoo.

Myöhemmät herneviljelmät olivat hänen mukaansa vihreitä, mutta silti toivottua harvempia.

– Kaikkien lajien satoa on menetetty näissä helteissä ja kuivuudessa. Lajilla ei ole niinkään merkitystä, vaan kylvöajankohdalla.

Myöhempiä, touko-kesäkuun vaihteessa tai vielä kesäkuussa maahan laitettuja vilja- ja hernekylvöksiä sateet eivät kokonaan pelasta, vaikka ne kosteudesta hyötyvätkin.

– Niitä sade kyllä auttaa, kun kasvu on vielä käynnissä, Heinola sanoo

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut