Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Purra: En ymmärrä varapuheenjohtaja Peltokankaan saamaa syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Riikka Purra valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi eilen selvin luvuin Seinäjoen puoluekokouksessa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Susanna Jääskeläinen, Saila Kiuttu / STT

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, ettei ymmärrä puolueen varapuheenjohtajaksi eilen valitun kansanedustaja Mauri Peltokankaan saamaa syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Purra sanoi toimittajille puoluekokouksessa Seinäjoella, ettei näe tällaista järkeväksi tilanteessa, jossa ihminen sanoo väärän sanan tai virkkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi yllyttäminen väkivaltaan on eri asia.

Purran mielestä kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö ei ole selvä.

– Mutta tietenkin joudumme hyväksymään sen, että operoimme tällaisessa ympäristössä, jossa jatkuvasti on vaara, että johonkin meidän sanomiseen puututaan.

Eilen valituista kolmesta varapuheenjohtajasta Sebastian Tynkkynen on saanut jo kaksi tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja sai keväällä jälleen syytteen samasta rikosnimikkeestä.

– Valitettavasti näyttää siltä, että kun perussuomalaiset puhuvat niistä asioista, joista me puhumme, sillä on nykypäivänä tapana jäädä valtakunnansyyttäjän ja muidenkin hampaisiin, Purra kommentoi.

"Tiedän, millä puolella meidän pitää seistä"

Purralta kysyttiin, kohdistaako hän kritiikkinsä valtakunnansyyttäjään henkilönä vai instituutioon.

– Instituutiot riippuvat osin henkilöistä, ei siitä mihinkään pääse. Totta kai viime vuosina tämä tilanne on mennyt entistä kovemmaksi, Purra sanoi.

Häneltä tiedusteltiin myös näkemystä siihen, onko vallan kolmijako-opin näkökulmasta ongelmallista, että lainsäädäntövallan eli parlamentin taholta otetaan toistuvasti kantaa riippumattoman tuomioistuinlaitoksen ratkaisuihin koskien esimerkiksi syytteen nostamista.

– En näe ongelmaa, tiedän kyllä, millä puolella tätä aitaa meidän pitää seistä. Valtakunnansyyttäjän päätöksiin on ollut aiempaakin tyytymättömyyttä, eikä se koske ainoastaan perussuomalaisia.

"Vaihdokset puoluekokouksessa ovat ihan tavanomaisia"

Perussuomalaisten puoluejohto meni Seinäjoella uusiksi, kun puheenjohtajan lisäksi sekä puoluesihteeri että varapuheenjohtajat vaihtuivat. Purra ei näe tässä dramatiikkaa.

– Vaihdokset puoluekokouksessa ovat ihan tavanomaisia. Uudet tulokkaat eivät ole mitään tuntemattomia ihmisiä, vaan puolueen toiminnassa eri tavalla kauan mukana olleita. Ei mitään ihmeellistä, Purra sanoi.

Purra tapasi toimittajia Seinäjoki Areenassa toisen puoluekokouspäivän aluksi. Hän pitää linjapuheensa iltapäivällä kokouksen päätteeksi.

Kysyttäessä hänen suhteestaan uusiin varapuheenjohtajiin Purra kuvasi kaikkien olevan hänelle tuttuja. Hän sanoi tuntevansa esimerkiksi Peltokankaan hallintovaliokunnasta ja puoluesihteeriksi nousseen Arto Luukkasen perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatuspajasta.

"Itse en vastusta ketään ihmisenä, maahanmuuttovastaisuudessa on kyse ilmiöstä"

Purra sanoi lauantaina heti valintansa jälkeen, että haluaa puheenjohtajana kirkastaa puolueen suhtautumista maahanmuuttoon. Hän sanoikin sunnuntaina, että haluaa muun muassa tehdä eron maahanmuuttovastaisuuden ja maahanmuuttajavastaisuuden välillä.

– Se, että meitä edelleen syytetään maahanmuuttajavastaiseksi, jopa ihmisvihamieliseksi, on täysin vääristynyt lähtökohta. Toisessa on kysymys ilmiöstä, toisessa ihmisistä. Itse en vastusta ketään ihmisenä, Purra sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset hyväksyvät maahantulijat, jotka tekevät maassa töitä, saavat siitä palkkaa sen verran, että tulevat sillä toimeen ilman veronmaksajan rahalla kustannettavia tulonsiirtoja, pääsevät riittävällä tavalla osaksi yhteiskuntaa ja noudattavat sen sääntöjä. Jos sen sijaan palkka jää kovin alhaiseksi, kannusteita käydä töissä ei Purran mukaan välttämättä ole sen jälkeen kun maassa oleskelu on vakiinnutettu. Jos maahanmuutto kustantaa Suomelle enemmän kuin tuo, se ei myöskään ole kestävyysvajeen korjaamisen kannalta hänen mukaansa optimaalista.

– Mikäli meille saapuu ihmisiä, joiden työllisyysaste jää huomattavan alhaiseksi, jopa vielä toisessa sukupolvessa, on ehdottomasti järkevä työllisyystoimi, järkevä veropoliittinen toimi tai hyvinvointijärjestelmään liittyvä toimi, että näitä ihmisiä ei tule maahan.

Kansainväliset, korkeasti koulutetut osaajat ovat tervetulleita. Purran mukaan ensisijaisesti pitäisi kuitenkin saada suomalaisia koulutettua niille aloille, joilla on työvoiman tarvetta.

Humanitaarista maahanmuuttoa hän ei kannata. Esimeriksi Afganistanista pakenevien pitäisi hänestä mennä lähialueille, joissa on riittävän turvallista. Sellaisia maita ovat hänestä muun muassa Iran ja Pakistan.

– En näe syytä, miksi ihmisten pitäisi siirtyä Pohjois-Eurooppaan.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut