Afganistanin hallinnon vaatimaton puolustuskyky ja puutteellinen maanpuolustamisen tahto oli varmasti lännelle yllätys ja pettymyskin, arvioi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) STT:lle.
– Käytännössä Taleban pääsi melkein kävellen sisään Afganistanin kaupunkeihin lopulta Kabulia myöten.
Syitä Afganistanin hallinnon erittäin nopeaan romahtamiseen täytyy Kaikkosen mukaan analysoida tarkemmin lähiaikoina, mutta hän arvelee, että maassa ei ole riittävää perinnettä oman hallinnon ja maan puolustamiseen, eikä asevoimat ollut asianmukaisesti järjestäytynyt.
– Tiedossa on, että esimerkiksi korruptio on ollut siellä vakava ongelma. Afganistanin puolustusministeriön joukoilla oli aivan nykyaikaistakin aseistusta, mutta ei ollut taitoa tai tahtoa niitä käyttää. Taistelumoraali oli selvästi todella vaatimaton.
Suomi on ollut osaltaan luomassa vakautta ja vapautta Afganistaniin oltuaan siellä mukana kansainvälisissä operaatioissa lähes 20 vuotta. Kaikkosta huolestuttaa, kuinka iso osa työstä valuu hukkaan.
– Lähipäivät ja -viikot ovat hyvin kriittisiä, että miten vallanvaihto tapahtuu ja kuinka rauhanomaisin keinoin tässä eteenpäin päästään.
Huolia liittyy Kaikkosen mielestä myös Afganistanin tulevaan kehitykseen, kuten siihen, mikä on naisten asema jatkossa, saavatko erilaiset terroristiset joukot entistä vahvempaa jalansijaa maassa, voimistuuko Afganistanin asema huumekaupan keskuksena ja syntyykö pakolaisvirtoja eri suuntiin Afganistanista, myös Eurooppaa kohti.
– Ehkä nämä ovat niitä päällimmäisiä kysymyksiä. Kansainvälisen yhteisön vakauttavaa voimaa tarvitaan ja on tärkeää, että YK ottaa vahvaa roolia siinä, miten tästä eteenpäin mennään.
Selvitys Afganistanin opetuksista
Suomen joukot tulivat pois Afganistanista alkukesästä, kun koalitio alkoi vetäytyä operaatiosta. Kaikkonen pitää tärkeänä, että operaatioon osallistumisesta tehdään huolellinen analyysi.
– Mitä hyvää sillä saatiin ja minkälaista hintaa siitä jouduttiin maksamaan. Toivon, että se voisi olla yhtenä työkaluna sitten, kun pohditaan mahdollisia tulevia osallistumisia eri operaatioihin ympäri maailmaa.
Kaikkosen mukaan tulevaisuudessa Suomella on oltava selvä käsitys kriisinhallintaoperaatioiden tavoitteista ja mahdollisuuksista saavuttaa ne, kun suomalaisia sotilaita lähetetään operaatioihin valtionrajojemme ulkopuolelle.
– Tehdessämme arviointia mahdollisesta osallistumisesta tulee tarkasti pohtia, parantaako vai heikentääkö ulkopuolinen sotilasoperaatio kriisialueen turvallisuustilannetta, Kaikkonen sanoi puhuessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä aamulla.
Kaikkosen mukaan poliittisten tavoitteiden saavuttaminen sotilaallisin keinoin ei ole helppoa. Tästä on hänen mukaansa tuoretta näyttöä Afganistanin ohella myös esimerkiksi Irakista, Libyasta, Syyriasta ja Jemenistä.
Tästä kaikesta huolimatta hän pitää perusteltuna, että Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan jatkossakin.