Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Syyttäjät hovioikeudessa: Jari Aarnio tiesi Vuosaaren palkkamurhasta, mutta henkirikoksen estämisen sijaan halusi sen selvittämisestä sulan hattuunsa – Aarnio vaatii murhasyytteen hylkäämistä, syyttäjä hakee myös ex-jengipomo Keijo Vilhuselle elinkautista

Helsingin huumerikospoliisin entinen päällikkö ja aiemmin useista rikoksista tuomittu Jari Aarnio ja asianajaja Riitta Leppiniemi kuvaajien ympäröiminä Helsingin hovioikeudessa 23. elokuuta 2021. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Jari Aarnio tiesi Vuosaaressa liki 20 vuotta sitten tapahtuneesta palkkamurhasta etukäteen ja olisi voinut sen estää, mutta sen sijaan antoi henkirikoksen tapahtua ja otti kunniaa sen ratkaisemisesta, syyttäjät sanoivat Helsingin hovioikeudessa maanantaina.

Helsingin huumerikospoliisin entinen päällikkö ja aiemmin useista rikoksista tuomittu Aarnio sai joulukuussa käräjäoikeudessa murhasta elinkautisen vankeusrangaistuksen. Maanantaina alkaneessa hovioikeuden käsittelyssä Aarnio vaatii murhasyytteen hylkäämistä. Syyttäjien mukaan käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

Aarnion ei ole syytetty osallistuneen veritekoon, vaan hänet tuomittiin käräjäoikeudessa murhasta epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Oikeuden mukaan Aarnio ei pyrkinyt estämään ruotsalais-turkkilaiseen rikolliseen Volkan Ünsaliin kohdistunutta murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen. Tällaista tuomiota epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu.

"Ei vaadittu toimimaan päättömän kanan lailla"

Syyttäjien mukaan näyttö siitä, että Aarnio tiesi lokakuussa 2003 tehdystä murhasta etukäteen, on vakuuttava. Aarnion kanssasyytetty, rikollisjärjestö United Brotherhoodin entinen johtaja Keijo Vilhunen on sanonut kertoneensa Aarniolle murhahankkeesta jo kesällä 2003. Syyttäjät viittasivat myös muun muassa useisiin muihin todistajiin ja Ruotsin poliisin merkintöihin, jotka heidän mukaansa kertovat Aarnion tietoisuudesta.

Syyttäjät katsovat, että Aarniolla olisi myös ollut mahdollisuus estää henkirikos esimerkiksi ilmoittamalla uhrille tai tekijöille, että poliisi on uhasta tietoinen.

Aarnion puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein, ja joiden perusteella toimiminen olisi ollut puolustuksen mukaan jopa vaarallista.

– Minkälaisia riskejä poliisi voi ottaa suojellessaan ammattirikollisia? Ei oikein minkäänlaisia. Poliisi ei voi soittaa kenellekään vain kertoakseen, että henkirikoksen tekeminen on kiellettyä, eikä poliisi voi levittää huhua, asianajaja Mikko Ruuttunen sanoi hovioikeudessa.

Syyttäjät ovat asiasta eri mieltä.

– Ei kukaan vaatinut (Aarniota) toimimaan päättömän kanan lailla. Nämä kaikki toimet Aarnio olisi voinut tehdä suunnitelmallisesti ja harkiten, valtionsyyttäjä Mikko Männikkö sanoi.

Syyttäjä: Vilhunen oli murhan toimeksiantaja

Käräjäoikeus hylkäsi Vilhusen syytteen, koska sen mukaan tämän syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta ja vaativat hovioikeudessa myös Vilhuselle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.

Vuonna 2005 murhasta tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä ammattirikollista, joista yksi oli Ünsalin lapsuudenystävä. Syyttäjien mukaan Vilhunen oli murhan toimeksiantaja.

– Kun Vilhunen on asemansa perusteella saanut muut tekemään likaisen työn, ei näyttö voi perustua kuin hänen käyttämiinsä sanoihin. On supateltu pyöräkellareissa, pyritty mahdollisimman vähän höpisemään asioista. Silti hänen syyllisyydestään on saatu vahva näyttö, aluesyyttäjä Perttu Könönen sanoi.

Vilhunen on kiistänyt syytteen ja sanoo yrittäneensä estää henkirikosta tapahtumasta.

Vilhusen mukaan ilmianto oli kosto poliisin kanssa toimimisesta

Poliisi otti palkkamurhan uuteen tarkasteluun vuonna 2015, kun yksi aiemmin tuomituista miehistä antoi poliisille uusia tietoja henkirikoksesta. Vilhusen mukaan hänestä tehtiin väärä ilmianto kostoksi siitä, että hän oli tehnyt yhteistyötä Aarnion kanssa ja toiminut poliisin tietolähteenä.

Vilhusen puolustuksen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.

Vilhusen asianajaja Markku Fredman sanoi maanantaina, että Vilhusen yhteistyö poliisin kanssa olisi ollut täydessä ristiriidassa sen kanssa, että hän itse olisi ollut yksi murhaajista. Fredman viittasi muun muassa poliisin tilakuunteluun, jonka Vilhunen järjesti rikollisporukan saunailtaan murhan jälkeen.

– Kun Vilhunen on järjestänyt tilakuuntelun, jossa piti kertoa murhan tekemisestä, niin olisiko Vilhunen ottanut riskin siitä, esimerkiksi (murhasta sittemmin tuomittu Raimo) Andersson olisi kertonut nauhalle Vilhusen osuudesta, hän kysyi.

Syyttäjien mukaan Vilhunen olisi voinut estää murhan kieltämällä tekijöitä

Syyttäjät ovat torjuneet väitteen siitä, että Vilhusen ilmiantaminen olisi ollut tuomittujen kosto. He katsovat, että asema rikollisryhmän johtajana suojasi Vilhusta vuosien ajan, kunnes muiden rikosjuttujen myötä paljastunut Aarnio-yhteistyö vei tältä sekä aseman että suojan rikollispiireissä.

Aarnio ja Vilhunen on muun muassa tuomittu 2010-luvulla rikoskumppaneina kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin niin kutsutussa huumetynnyrijutussa, jossa Suomeen tuotiin satoja kiloja hasista.

– Rakennelma, että meillä on niin hyvä rikollispomo, että hän halukas estämään murhia, on täysin epäuskottava -- Jos Vilhunen todella olisi – jostain käsittämättömästä syystä – halunnut väkivaltaisen jengin pomona estää murhan, hän olisi voinut tehdä sen vain sanomalla (tekijöille), että älkää tehkö sitä, Könönen sanoi.

Syyttäjät: Aarnio kuuluisa "tulosajattelustaan"

Aarniolla ja Vilhusella oli kummallakin omat syynsä olla estämättä murhaa, syyttäjät sanovat.

– Tämä on tulosajattelua, josta Aarnio on ollut kuuluisa: näin saatiin palkkamurha ratkaistua ja ihmiset istumaan elinkautista. Vilhunen on ollut Aarniolle tietolähde, eikä lintua kannata laittaa häkkiin, jos haluaa kuulla laulua. Vilhunen taasen on pysynyt alamaailman huipulla käräyttelemällä rikoskumppaneitaan, Könönen sanoi.

Aarnio nosti esille rooliaan henkirikoksen ratkaisemisessa myös käräjäkäsittelyssä viime vuonna.

– Huumepoliisi on aikanaan tehnyt tosi hienoa duunia, että rikos on väkivaltayksikön kanssa saatu selvitettyä -- saatiin selvitettyä tällainen kansainvälinen, aika kova keissi, Aarnio sanoi silloin.

Maanantaina Aarnion puolustus kiisti syyttäjän väitteet Aarnion mahdollisesta motiivista.

– Aarnio ei ole saanut asiasta mitään etua eikä Ünsalin kuolema ole mitenkään ollut hänen intressipiirissään. Käräjäoikeus ei löytänyt hänelle mitään järjellistä motiivia. Syyttäjän väite tuloshakuisuudesta on hämmästyttävä, koska tämä oli väkivaltarikosyksikön eikä huumepoliisin tutkima juttu, asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi.

Puolustus: Käräjäoikeuden tuomio täysin pielessä

Aarnion puolustuksen mukaan käräjäoikeuden tuomio on kaikilta osin virheellinen ja siinä katsotaan riidattomaksi liuta seikoja, jotka eivät sitä ole. Maanantaina Leppiniemi nosti esiin muun muassa sen, miten Vilhusen kertomus tapahtumista on muuttunut vuosien varrella.

– Vilhunen oli vuonna 2005 epäiltynä avunannosta Ünsalin murhaan. Tuolloin hän ei tuonut esiin tiedottaneensa poliisia ennen murhaa. Häntä on kuulusteltu tähän tutkintaan useita kertoja eikä hän koskaan tuonut tätä esiin.

Vasta marraskuussa 2019 Vilhusen kertoma muuttuu sellaiseksi, että hän olisi pyrkinyt estämään murhan tiedottamalla siitä etukäteen Aarniolle, Leppiniemi sanoi.

– Tämän käräjäoikeus on ottanut suoraan ratkaisun pohjaksi. Siis murhasta epäillyn itseään puolustavan kertomuksen, hän sanoi.

Aarnion puolustuksen mukaan mahdotonta on myös, että syyttäjä samaan aikaan hakee Vilhuselle murhatuomiota, mutta toisaalta käyttää Vilhusen puheita Aarniota vastaan.

– Syyttäjän molemmat syytteet eivät voi menestyä, siinä on niin valtava looginen ristiriita. Molemmat syytteet voivat kyllä kaatua, Leppiniemi sanoi.

Aarnion puolustus: Enintään kahden vuoden lisärangaistus voi tulla kyseeseen

Aarnion puolustus on korostanut, että myös todistajien lausuntoihin on syytä suhtautua varauksella teosta kuluneen pitkän ajan takia. Leppiniemi viittasi käräjäoikeudessa kuultuun poliisiin, joka kertoi havainnoistaan tarkkailutehtävällä syyskuun lopulla 2003.

– Pakko sanoa, että ajattelin, että käräjäoikeus arvioi sitä kovin kriittisesti siinä vaiheessa, kun (todistaja) melkein 20 vuoden jälkeen muisti havainneensa koiran ulkoiluttajan ja muisti vielä senkin, kuinka monta metriä narua koiralla oli. Mutta olin väärässä, Leppiniemi sanoi.

Murhasyytteen hylkäämisen lisäksi Aarnion puolustuksen toissijainen vaatimus hovioikeudessa on, että rikosnimike on muutettava avunannoksi tappoon. Joka tapauksessa puolustus vaatii, että seuraamusta tulisi alentaa elinkautisen sijaan määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi, joka olisi enimmillään kahden vuoden lisärangaistus Aarniolle aiemmin muista rikoksista tuomitun vankeuden päälle.

Taustalla Arlandan lentokentän arvokuljetusryöstö

Ünsal murhattiin vuosaarelaisasunnossa lokakuussa 2003. Aiemmin oikeus on katsonut, että veriteon motiivi liittyi Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehtyyn arvokuljetusryöstöön.

Volkan Ünsalin isä on kertonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen kuolemaansa. Palkkamurhasta aiemmin tuomituista neljästä miehestä yksi on kertonut olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija.

Hovioikeuden käsittely jatkuu marraskuun alkupuolelle asti.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut