Afganistanin akuutti kriisi vei odotetusti päähuomion presidentti Sauli Niinistön puheessa suurlähettiläspäivillä sekä sitä seuranneessa lehdistötilaisuudessa. Niinistön mukaan akuutin evakuointien sujumisen lisäksi tapahtumat herättävät myös pidemmän aikavälin kysymyksiä länsimaiden sekä erityisesti EU:n tulevasta roolista.
Niinistön mukaan Talebanin nopeassa valtaannousussa ei romahtanut vain Afganistanin hallinto, vaan samalla koko läntinen maailma ajautui perustavien kysymysten äärelle. Pohdittavaksi tulee hänen mukaansa muun muassa se, mikä on kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuus – etenkin, jos niillä tavoitellaan kansakuntien rakentamista tai yhteiskunnan muokkaamista.
– Mikä on lännen kyky edistää arvojaan maailmanlaajuisesti? Ja onko siihen enää edes tahtoa? Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa maailmanjärjestykselle, Niinistö jatkoi kysymysten luetteloa puheessaan.
"Kompassi ei riitä, jos ei olla kartalla"
Tapahtuneella on heijastuksensa myös suurvaltapolitiikkaan. Niinistön mukaan Kiinassa ja Venäjällä on jo varmasti tulkittu Afganistanin kohtalon osoittaneen, etteivät Yhdysvallat ja koko länsi onnistu arvomaailmansa viennissä.
– Osuupa tulkinta lännen heikkoudesta oikeaan tai ei, epäilyjen varjosta on vaikea irtautua, Niinistö arvioi.
Perustavia kysymyksiä on edessä myös Euroopassa. Niinistön mukaan EU pyysi jäsenmailta, myös Suomelta, evakuointiapua Afganistanissa unionin palveluksessa olleille.
– Kyllähän tämä herättää kysymyksen, että missä EU oli -- se ei anna kovin hyvää kuvaa, Niinistö arvioi lehdistötilaisuudessa.
Puheessaan Niinistö muistutti, että EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.
– Keskustelu Euroopan roolista maailmassa on varmasti tarpeen. Ja olen sitä itsekin toistuvasti perännyt. Mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla. Todellisuus ajaa nopeasti kovasanaisten tuomioiden ja hyvää tarkoittavien julkilausumien ohi, Niinistö sanoi puheessaan.
Hänen mukaansa EU:lla pitää olla voimaa, mikä ei tarkoita pelkästään fyysistä sotilaallista voimaa, vaan myös päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä, vaikka rima sitten pitäisikin asettaa yksituumaisuuden osalta aiempaa matalammalle.
"Hallituksen evakuointilinjaukset kohdallaan"
Presidentti asettui lehdistötilaisuudessa tukemaan hallitusta Suomessa virinneessä keskustelussa evakuoinneista ja erityisesti siitä, pitäisikö pois autettavien joukkoa laajentaa nykyisestä myös alihankkijoiden kautta Suomen palvelukseen palkattuihin afganistanilaisiin, kuten turvamiehiin.
– Hallitus on linjannut selkeästi ja numeerisesti ne ihmiset, joita evakuoidaan, ja minulla ei ole siinä suhteessa mitään huomautettavaa. Mielestäni hallituksen linjaukset ovat olleet nopeita ja kohdallaan, Niinistö sanoi.
Puolustusvoimien suojausjoukon lähettämistä koskevan prosessin osalta Niinistö huomautti, että nykykäytäntö mahdollistaa valmistelevan tiedustelutoiminnan aloittamisen jo ennen varsinaista päätöksentekoa.
– Ainakin minä olin valmis siihen, että tuo suppea osasto olisi voitu lähettää jo ennen päätöksentekoa valmistelu- ja tiedustelutehtäviin, tosin silloin sillä ei olisi ollut mahdollisuutta voimankäyttöön ennen lopullisen päätöksen tekoa, Niinistö kuvaili.
Hänen mukaansa kansainvälisen avun antamista koskevan lain lisäksi voisi selvittää, tarvittaisiinko myös sellaista lakia, jonka puitteissa Puolustusvoimat voisi antaa apua suomalaisen viranomaisen pyynnöstä Suomen rajojen ulkopuolella.
– Sellainen meiltä nyt vain puuttuu, Niinistö totesi.
Huippukokous Helsingin hengessä?
Ukrainan Krim-foorumissa maanantaina "Helsingin hengestä" puhunut Niinistö jatkoi samalla linjalla myös evästäessään suurlähettiläitä. Tällainen luottamuksen henki vallitsi hänen mukaansa myös Helsingin Ety-kokouksessa 1975 ja mahdollisti keskusteluyhteyden blokkirajojen yli.
Nyt maailma on Niinistön mukaan jälleen blokkiutumassa, tällä kertaa Yhdysvaltain ja Kiinan ympärille, joten keskusteluyhteyttä tarvittaisiin.
– Vastaaminen sodan ja rauhan kysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, pandemioihin ja uusien teknologioiden haasteisiin onnistuu vain yhdessä. Kyse on yhteisistä ihmisvelvollisuuksistamme, Niinistö perusteli.
Tällaisen luottamuksen ilmapiirin luomisella Niinistö perustelee esityksiään Helsingin hengen elvyttämisestä globaalilla tasolla. Presidentti pyysi Suomen suurlähettiläitä tunnustelemaan asemamaissaan, miten tällainen ajatus otetaan vastaan.
– Onnistuessaan aloitteen määränpäänä voisi olla jopa Helsingin hengen huippukokous, Etyj-yhteydestä selvästi erillinen tapaaminen, jossa olisi riittävän kattava päämiesedustus eri maanosista. Tuloksena voisi olla sitoumus menettelyihin ja tapoihin, joilla pyrimme yhdessä ihmisvelvollisuuksiemme täyttämiseen, Niinistö sanoi.
Uskottavuus vaati ilmastotekoja myös Suomelta
Helsingissä vuonna 1975 kirjatut periaatteet ovat Niinistön mukaan yhä paras perusta Euroopan turvallisuusjärjestykselle. Alkuperäisen kokouksen isäntänä Suomella on Etyjin tulevaisuudesta ja sen periaatteista erityinen vastuunsa, Niinistö sanoi.
– Olisimme juhlavuonna (2025) mitä luontevin Etyj-puheenjohtaja. Kun Etyjin pääsihteeri (Helga Maria) Schmid myöhemmin tällä viikolla vierailee Helsingissä, tästä varmasti keskustellaan, Niinistö sanoi.
Ilmastonmuutoksen torjunta on Niinistön mukaan yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme, johon on Helsingin hengessä tartuttava. Hänen mukaansa Suomi ei tätäkään ongelmaa yksin ratkaise, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.
Puheiden uskottavuus ja oikeus vaatia suuremmilta päästäjiltä voimakkaampia toimia kuitenkin edellyttää, että myös Suomessa toimitaan eikä vain aseteta tavoitteita.
– Kouriintuntuvia näyttöjä uusista ilmastotoimista on meilläkin oltava, kun osallistun Suomen edustajana Glasgow'n ilmastokokouksen korkean tason osuuteen marraskuun alussa, Niinistö totesi.