Ruotsi on lopettanut evakuoinnit Kabulista, kertoi ulkoministeri Ann Linde perjantaina uutistoimisto TT:n mukaan. Linden mukaan kaikki ruotsalainen henkilökunta on saatu pois maasta.
Tähän mennessä Ruotsi on evakuoinut noin 1 100 ihmistä Afganistanista. Valtaosa heistä on jo saapunut Ruotsiin, mutta osa on edelleen välilaskupaikoissa Tbilisissä Georgiassa ja Islamabadissa Pakistanissa, kertoi Ruotsin puolustusvoimat.
Linden mukaan torstaiset itsemurhaiskut osoittivat epäinhimillistä raakuutta. Paikalla olleet ruotsalaiset olivat auttaneet muita maita haavoittuneiden hoidossa ja jopa luovuttaneet verta paikallisissa sairaaloissa.
Evakuointilennot Kabulin lentokentältä jatkuivat perjantaina. Silminnäkijöiden mukaan lentokentällä oli pitkiä jonoja, mutta torstaisten räjähdyspaikkojen lähellä kentän ympäristössä ei enää ollut ihmisiä.
Britannia ja Espanja olivat ilmoittaneet lopettavansa evakuoinnit perjantaina. Myös Ranska ilmoitti, että evakuoinnit loppuvat perjantaina, mutta myöhempien tietojen mukaan niitä saatetaankin vielä jatkaa.
Suomi lopetti lentoevakuoinnit torstaina.
Afganistanista on evakuoitu yli 100 000 ihmistä sen jälkeen, kun äärijärjestö Taleban nousi valtaan kuluvan kuun puolivälissä.
"Vaarana on sisällissota"
Suomen Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa tulevaisuuden pahimman pelon olevan, että Afganistanista tulee taas se maa, joka antaa suojaa terrorismille ja antaa terroristien toimia omalta alueeltaan käsin.
Myös sisällissodan vaara on olemassa.
– On ryhmiä, jotka vastustavat Talebania ja se saattaa johtaa aseellisiin konflikteihin tai lisäkonflikteihin. Lisäksi ilmeisesti Talebanin sisällä on ollut jonkin verran aseellisia yhteenottoja. Sitten ovat nämä terroristiryhmät, tämä Isis-K, joka todennäköisesti oli Kabulin lentokentän iskun takana. Se käy omaa taisteluaan sekä kansainvälistä yhteisöä että Talebania vastaan, Haavisto luetteli.
Kabulin lentokentän lähistöllä tehtyjen iskujen uhrimäärä nousi perjantaina jo 72:een, kertovat viranomaislähteet. Uhrimäärä saattaa olla tätä korkeampi, sillä luvussa ovat mukana vain sairaaloihin tuodut uhrit.
Uhrien joukossa on runsaasti naisia ja lapsia.
Äärijärjestö Isisin Afganistanin haara, josta käytetään myös nimitystä Isis-K, ilmoitti tehneensä iskun. Iskussa kuoli myös 13 Yhdysvaltain sotilasta. Isisin mukaan iskulla oli tarkoitus tappaa "tulkkeja ja muita Yhdysvaltain kätyreitä".
Taleban kertoi menettäneensä liki 30 taistelijaa iskussa.
Uudet iskut mahdollisia
Yhdysvallat kertoi varautuvansa mahdollisiin uusiin hyökkäyksiin Kabulin lentokentällä. Kenraali Frank McKenzien mukaan uhkana ovat ainakin autopommi- ja raketti-iskut.
– Teemme kaikkemme ollaksemme valmiit, McKenzie sanoi BBC :n mukaan.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vakuutti puheessaan, että Yhdysvallat jatkaa evakuointeja ja tulee kostamaan iskun.
– Terroristit eivät estä meitä. Emme lopeta tehtävää. Jatkamme evakuointeja, presidentti sanoi CNN :n mukaan.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Afganistanista on saatu evakuoitua jo yli 100 000 ihmistä, mutta maassa on edelleen noin 1 500 Yhdysvaltain kansalaista. Briteillä oli evakuoimatta noin 400 ihmistä ja Saksalla parisataa.
Paha, mutta ei välttämättä pysyvä isku Bidenille
Lentokenttäiskussa kuoli päivän aikana enemmän yhdysvaltalaissotilaita kuin Afganistanissa yhtenäkään päivänä vuosikymmeneen. Elokuussa 2011 äärijärjestö Taleban ampui alas Yhdysvaltain asevoimien helikopterin Vardakin maakunnassa lähes sadan kilometrin päässä Kabulista. Tuolloin 30 asevoimiin kuuluvaa kuoli iskussa.
Isku on myös toistaiseksi vakavin ulkopoliittinen koetinkivi Bidenin ulkopolitiikalle. Republikaanit eivät ole odotetusti säästäneet kritiikkiään demokraattipresidentille.
– Joe Bidenin kädet ovat veressä. Tämä on kammottava epäonnistuminen kansalliselle turvallisuudelle ja inhimillinen katastrofi. Se on täysin Joe Bidenin heikon ja epäpätevän johtajuuden syytä. Hän ei sovi asevoimiemme ylipäälliköksi, tykitti edustajainhuoneen jäsen Elise Stefanik.
Republikaanisenaattori Marsha Blackburnin mukaan Bidenin tulisi erota, minkä jälkeen hänet olisi pantava virkasyytteeseen.
Politiikan tutkijoiden mukaan Biden ei kuitenkaan välttämättä ole kärsinyt pysyvää vahinkoa.
– Tärkein poliittinen kysymys, sen jälkeen kun vetäytyminen on saatu loppuun, on se, pitääkö valtaosa kansasta hyvänä asiana sitä, että emme enää ole maassa. Jos näin on, tämä asia todennäköisesti painuu unholaan, pohti Marquetten yliopiston tutkija Charles Franklin.