Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Valtakunnansyyttäjä aikoo valittaa hakaristilipputuomiosta: "Olen aika yllättynyt"

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kulkueessa kannettiin hakaristilippuja Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2018. MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo valittaa käräjäoikeuden tuomiosta jutussa, jossa uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kulkueessa kannettiin hakaristilippuja Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2018. Viittä miestä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet maanantaina.

Toiviainen sanoo yllättyneensä oikeuden ratkaisusta. Hänen mukaansa hakaristilippuja mielenosoituksessa kantamalla haluttiin viestiä natsi-Saksan kansallissosialistista ideologiaa ja loukattiin vakavasti yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.

– Tässä ei minusta ole voinut olla mitään muuta tarkoitusta kuin kertoa, että mitä mieltä he ovat tietyistä vähemmistöryhmistä. Mielestäni myös yleisö ymmärtää tämän lippujen tarkoittaman viestin varsin uhkaavaksi ja solvaavaksi, Toiviainen sanoi.

Nuotio: Lainsäädäntöä joudutaan ehkä tiukentamaan

Myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää toivottavana, että asia menisi vielä hovioikeuden käsiteltäväksi.

– Juttu on tavattoman kiinnostava, koska tällaista asetelmaa ei ole ennen ollut. Aiemmin oikeudessa on arvioitu enemmän sanojen, puheiden ja tekstien merkitystä, hän sanoo.

Nuotiokin yllättyi käräjätuomiosta ja oudoksuu oikeuden tulkintaa siitä, että tilanteessa ei tapahtunut uhkailua.

– Kiihottamisrikospykälässä mainitaan tiettyjen ryhmien panettelu ja solvaaminen sekä väkivallalla uhkaaminen. Ihmettelen, kun tuomiossa kirjoitettiin, ettei tähän liittynyt mitään uhkaamista, kun on kyse tunnuksesta, jonka alla on tapettu miljoonia ihmisiä, hän sanoo.

Nuotion mukaan natsilippua ei voida pitää vain yhtenä lippuna muiden joukossa.

– Tässä joukot marssivat tällaisen lipun alla, johon tiivistyy se aatemaailma juutalaisiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuneine vainoineen sekä tällaisen aivan erityisen diktatuurin ihailu, jossa kansalaisoikeudet on käytännössä poistettu.

– Jos tässä nyt löytyy tällainen aukko, se on aika iso ongelma ja johtaa varmasti siihen, että joudumme tiukentamaan lainsäädäntöä. Joka tapauksessa on selvää, että on aiheellista, että hovioikeus vielä katsoo tätä kysymystä, Nuotio sanoo.

Oikeus vetosi sanan- ja kokoontumisvapauteen

Käräjäoikeuden mukaan asiassa piti arvioida sananvapauden suojaa suhteessa "hakaristilipusta ilmenevään, kansallissosialismia tukevaan ilmaisuun". Lisäksi arviointi oli tehtävä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kannalta, koska kyse oli lailliseen, poliisille ilmoitettuun mielenosoitukseen liittyvästä ilmaisusta, oikeus kirjoitti tuomiossaan. Oikeus viittasi myös useisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat natsilippua kantamalla, mielenosoitukseen osallistumalla tai sen järjestämisellä syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Oikeus nosti esiin myös sen, että hakaristilippua tai sen käyttöä ei ole Suomessa kriminalisoitu.

Mielenosoituskulkue lähti liikkeelle Kaisaniemestä. Oikeuden mukaan videotallenteilta kuuluu, kuinka osallistujat huusivat iskulauseina suomalaisten valtapoliitikkojen nimiä, joiden perään huudettiin kuorossa "kansanpetturi". Natsi-Saksan ideologiaa kannattavia, juutalaisvastaisia tai maahanmuuttajaryhmiin kohdistuvia huutoja ei oikeuden mukaan tallenteilta kuulu.

Oikeus: Ei näyttöä uhkailevasta käytöksestä

Poliisi pysäytti mielenosoittajat ja otti hakaristiliput pois sen jälkeen kun kulkueen kärki oli ylittänyt Hakaniemeen johtavan Pitkänsillan. Oikeudessa kerrottiin, että Hakaniemen torille oli kokoontunut jonkinlainen vastamielenosoitus, ja poliisi halusi liput takavarikoimalla välttää mahdollisen väkivallan puhkeamisen ryhmien välillä.

Oikeuden mukaan asiassa ei esitetty mitään selvitystä siitä, että kulkueen jäsenet olisivat käyttäytyneet uhkailevasti, vaikka heitä sivulta seurannut yleisö kohdistikin heihin halventavia kommentteja. Oikeus katsoikin, ettei kulkueen jäsenten kokoontumisvapauteen puuttumiselle ollut perusteita, vaan poliisit olisivat voineet turvata marssijoiden oikeuden kokoontumisvapauteen puuttumalla kulkuetta seuranneen yleisön toimintaan.

Neljää miehistä syytettiin myös haitanteosta virkamiehelle, koska he eivät noudattaneet poliisin käskyä luovuttaa liput. Käräjäoikeus hylkäsi tämänkin syytteen, vaikka oikeuden mukaan miesten menettely sinänsä täytti rikoksen tunnusmerkistön.

– Kuitenkin, koska poliisin käskylle ei edellä kerrotuin tavoin ole ollut perusteita, ei vastaajiin voi kohdistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia, tuomiossa todetaan.

Nuotio: Natsi-ideologian edistämistä ei voida puolustaa sananvapaudella

Syyttäjä Toiviainen korostaa, että vaikka sananvapauden suoja on erittäin tärkeä perusoikeus, silläkin on rajansa.

– Käräjäoikeus on painottanut kokoontumisvapautta tärkeämpänä oikeutena ja arvona tässä tapauksessa. Heidän mielestään näin toimimalla ei ole rikottu sananvapautta, mutta itse olen toista mieltä, hän sanoo.

Syyttäjän näkemyksen mukaan se, että lippuja kannettiin nimenomaisesti mielenosoituksessa, on vakavoittava, ei lieventävä asianhaara.

– Näin mielenosoituksessa esitettynä viesti osoittaa myös joukkovoimaa ja vankkumatonta mielipidettä siitä, miten jotkut eivät ole ihmisarvoltaan tasa-arvoisia. Se on vahvasti syrjivä viesti, Toiviainen katsoo.

Myös Nuotio pitää erikoisena, että käräjäoikeus otti asiassa mielenosoitus- ja sananvapauskontekstin huomioon puolustavina seikkoina.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ajatuksena on ollut, että esimerkiksi natsi-ideologian tai jonkin muun totalitaarisen ideologian edistämistä ei voida enää puolustaa sanan- tai kokoontumisvapaudella tai vastaavalla. EIT:n oikeuskäytännössä puhutaan oikeuksien väärinkäytön kiellosta. Sillä tarkoitetaan sitä, ettei voi vedota vaikkapa sananvapauteen, jos oikeasti yrittää kaventaa toisten oikeuksia, Nuotio sanoo.

Korkein oikeus (KKO) määräsi PVL:n lakkautettavaksi vuosi sitten, koska sen mukaan yhdistys oli toiminut olennaisesti vastoin lakia. Myös KKO katsoi tuolloin, ettei PVL:n toiminta voinut saada yhdistymis- tai sananvapauden suojaa.

– Yhdistyksen toiminta oli ollut näiden oikeuksien väärinkäyttöä, koska yhdistyksen tavoitteena oli kansanvaltaisten rakenteiden kumoaminen tai muiden perus- ja ihmisoikeuksien olennainen vähentäminen, KKO sanoi.

Koulun lähellä pidetystä puheesta tuomittiin sakkoja

Käräjäoikeudessa samassa yhteydessä yhtä miehistä sekä yhtä naista syytettiin toisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Miestä syytettiin hänen huhtikuussa 2018 Merilahden koulun lähellä Helsingissä pitämästään puheesta ja naista siitä, että tämä kuvasi puheen nettiin.

Puheessaan mies esitti maahanmuuttajanuoret muun muassa kiusaajina ja etuuksien hyväksikäyttäjinä ja kehotti vastaamaan maahanmuuttajanuorten väitettyyn väkivallan käyttöön väkivallalla. Oikeuden mukaan tämä oli vihapuhetta, joka ei nauti sananvapauden suojaa. Mies oli myös kertonut pitäneensä puheen PVL:n edustajana.

– Käräjäoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan kaltaiset panettelevat ja herjaavat lausumat ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa ryhmää kohtaan. Näin varsinkin, kun puheen ensisijaisiksi kuulijoiksi on tarkoitettu peruskouluikäiset nuoret seitsemästä ikäluokasta ylöspäin, oikeus sanoi.

Molemmat tuomittiin 50 päiväsakkoon, joista kertyi miehen tuloilla maksettavaa 850 euroa ja naisen tuloilla 750 euroa. Syyttäjä aikoo valittaa myös tästä ratkaisusta, koska pitää rangaistusta liian lievänä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut