Helsingin poliisi ei aloita esitutkintaa viranomaisten toiminnasta ennen Koskelan henkirikosta, jossa kuoli 16-vuotias poika. Poliisin esiselvityksen mukaan ketään ei ole syytä epäillä virkarikoksesta.
Poliisi selvitti asiassa lastensuojelun ja koulun toimintaa.
– Esiselvityksen keskeinen johtopäätös on se, että peruskoulun opettajia, rehtoreita, lastensuojelutyöntekijöitä, muita viranhaltijoita tai ketään muutakaan ei ole syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta, tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta eikä mistään muustakaan rikoksesta, rikoskomisario Markku Silén toteaa poliisin tiistaina tekemässä päätöksessä.
Henkirikoksen tutkinnassa poliisi kertoi, että uhri oli ennen veritekoa joutunut pitkään jatkuneen kiusaamisen ja useiden pahoinpitelyjen uhriksi. Poliisi on myös kertonut uhrin huoltajien suostumuksella, että poika oli lastensuojelun asiakas ja hänet oli sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle.
Esiselvityksen mukaan kiusaaminen ei ollut "erityisen erottuvaa"
Poliisi kuuli esiselvityksessä muun muassa uhrin kavereita ja omaisia sekä koulun henkilökuntaa. Heidän kertomansa perusteella oli poliisin mukaan selvää, että uhri oli joutunut ala- ja yläkoulun aikana ainakin "joidenkin sellaisten tekojen kohteeksi, joita voidaan selvästi luonnehtia kiusaamiseksi".
Yksikään selvityksen antajista ei kuitenkaan sanonut uhrin olleen jatkuvan tai toistuvan kiusaamisen kohteena.
– Teot olivat sellaisia, ettei niitä kokonaisuudessaan voida pitää vallitsevasta kouluympäristöstä erityisen erottuvina tai sellaisina, että ne olisivat vaatineet esimerkiksi koululta tavanomaista toteutettua puuttumista järeämpiä keinoja, päätöksessä kirjoitetaan.
Poliisin mukaan koulu oli puuttunut kaikkiin sen tietoon tulleisiin kiusaamistekoihin asianmukaisesti. Näin ollen poliisi katsoi, ettei asiassa saatu selvitystä siitä, että koulu olisi vastoin perusopetuslakia jättänyt huolehtimatta oppimisympäristön turvallisuudesta tai suhtautunut piittaamattomasti velvollisuuteensa ylläpitää ja valvoa koulurauhaa.
Lastenkodissa uhrin ei ajateltu olevan vaarassa
Henkirikos tapahtui perjantaina 4. joulukuuta Koskelan sairaalan lähistöllä. Se paljastui, kun rakennusmies löysi uhrin ruumiin ulkoa maanantaiaamuna.
Uhri asui ennen kuolemaansa lastenkodissa. Julkisuudessa on arvosteltu sitä, ettei uhria lähdetty etsimään, kun hän ei palannut laitokseen perjantai-iltana.
Poliisin mukaan selvityksen perusteella uhria alettiin tavoitella perjantaista alkaen soittamalla ja uhrin aktiivista tavoittelua ja yhteydenpitoa hänen omaisiinsa jatkettiin läpi koko viikonlopun. Perjantain ja lauantain välisenä yönä uhrista myös poliisin mukaan tehtiin etsintäkuulutukseen tähtäävä katoamisilmoitus.
Selvityksen perusteella lastenkodin työntekijät ajattelivat ainakin alkuun, että uhri oli tarkoituksellisesti ja omasta tahdostaan jättänyt palaamatta laitokseen. Poliisi huomioi, että tällainen ei ole yleensä ottaen erityisen epätyypillistä, vaikkakin juuri uhri ei ollut näin aiemmin tehnytkään. Myös sosiaalipäivystyksestä oli annettu ohjeet odottaa asiassa maanantaihin.
Kukaan ei jalkautunut etsimään uhria, puhelinta ei paikannettu
Uhria ei katoamisviikonloppuna etsitty missään vaiheessa niin, että lastenkodista olisi jalkauduttu etsintään. Yksikössä oli viikonloppuna myös yksi työntekijä varalla, mutta hänelle ei missään vaiheessa ilmoitettu uhrin katoamisesta.
Esiselvityksen mukaan yhteydenotto olisi jälkikäteen arvioiden ollut perusteltu, mutta kirjallisista ohjeista tai lastensuojelulaista ei voitu tehdä sellaista tulkintaa, että se olisi ollut välttämätön. Myöskään sellaista säännöstä, määräystä tai ohjetta, joka olisi velvoittanut sijoituspaikan ulkopuolella tapahtuvaan etsintään ja jonka laiminlyöminen olisi voinut johtaa rikosoikeudelliseen rangaistukseen, ei esiselvityksessä löytynyt.
Toisaalta poliisi katsoi, ettei tapahtumia olisi voitu jalkautuvalla etsinnällä tosiasiallisesti estääkään, koska kenelläkään ei ollut tietoa siitä, missä tai kenen seurassa uhri tuolloin liikkui.
Koska uhrin ei ajateltu olevan vaarassa, poliisilta ei viikonloppuna pyydetty niin sanottua hätäpaikannusta. Siinä poliisi pyrkii hankkimaan matkapuhelimen verkkopaikannustiedon.
Tiedon saaminen edellyttää viranomaisen perusteltua käsitystä siitä, että henkilö on ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. Esiselvityksessä lopputulema oli, ettei hätäpaikannusta olisi vallinneissa olosuhteissa ja sen hetkisen tiedon valossa edes toteutettu, vaikka pyyntö olisi tullut.
Lastensuojelussa "jännitteitä", muttei laiminlyöntejä
Poliisin mukaan lastensuojelun ja sosiaalityöntekijöiden menettelyn osalta saatu selvitys antaa "jossain määrin jännitteisen" kuvan viikonlopun tapahtumista ja olosuhteista lastensuojelulaitoksessa.
– Lastensuojelua velvoittavaa sääntelyä ja ohjeistusta leimaa näiden olosuhteiden valossa tietynlainen tulkinnanvaraisuus, ja yksittäisen lastensuojelulaitoksen kannalta viikonloppuna käytössä olevilla resursseilla ja varallaolijoiden määrällä voi olla suuri vaikutus siihen, millaisiin toimenpiteisiin on tosiasiassa tarkoituksenmukaista ryhtyä, Silén sanoi päätöksessä.
Esiselvityksessä ei kuitenkaan ilmennyt, että lastensuojelun työntekijät olisivat laiminlyöneet virkatoiminnassa säädöksiin ja määräyksiin perustuvat virkavelvollisuutensa, ja lastensuojelulaitos ja lastensuojelu olivat täyttäneet yleisesti lastensuojelulaissa toiminnalle asetetut vaatimukset riittävällä tarkkuudella.
Poliisi lisäsi myös, että lastensuojelun ja lastensuojelulaitosten osalta asiassa oli osin kyse lastensuojelun valvonnasta, resurssoinnista ja rahoituksesta, mitä asioita Helsingin rikospoliisi ei voi esitutkinnassa selvittää tai tarkistaa.
Kolmea tekoaikaan 16-vuotiasta syytetään murhasta
Esiselvitys aloitettiin tammikuun lopulla, kun henkirikos siirtyi poliisilta syyteharkintaan. Poliisi kuuli esiselvityksessä kymmeniä ihmisiä.
16-vuotiaan murhasta syytetään kolmea poikaa, jotka myös olivat tekoaikaan 16-vuotiaita. Helsingin käräjäoikeus antaa tuomion asiassa perjantaina.
Keväällä antamassaan välituomiossa Helsingin käräjäoikeus totesi, että syytetyt olivat toimineet pääosin syytteessä kuvatulla tavalla.
Kesällä valmistuneen mielentilatutkimuksen mukaan he myös olivat tapahtuma-aikaan syyntakeisia eli ymmärsivät tekonsa. Syyttäjä on vaatinut heille murhasta 12 vuoden, 11 vuoden sekä yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia.