Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Perinnöstä riidellään oikeudessa yli 1 000 kertaa vuodessa, ilmenee S-Pankin selvityksestä – Näin vältät riidat

Riitojen määrä laski koronavuonna viidenneksellä.

Suomalaiset riitelevät perinnöstä oikeudessa asti yli tuhat kertaa vuodessa. Riitta Ketola/Arkisto

Minna Harmaala

Perintö aiheuttaa suomalaisille edelleen paljon niin pahoja riitoja, että niitä puidaan käräjäoikeudessa asti.

S-Pankki Privaten tekemän selvityksen mukaan käräjäoikeuksissa käsiteltiin viime vuonna 1 142:ta perintöriitaa. Määrä laski koronavuonna noin viidenneksen edellisvuodesta, jolloin perintöriitoja eteni käräjäoikeuksiin 1 429.

S-Pankki Private selvitti, miten Suomessa riideltiin perinnöistä vuosina 2013–2020. Selvityksessä käytiin läpi vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 500 perintöriitaa, pankki tiedottaa.

– Jokainen perintöriita on inhimillisestä näkökulmasta liikaa, olipa kyseessä sitten isompi tai pienempi perintö. Useimmiten perillisten erimielisyydet käynnistyvät jo ennen varsinaista perinnönjakoa, jolloin kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi on täytynyt määrätä ulkopuolinen henkilö, kertoo tiedotteessa johtaja Veera Kosonen S-Pankista.

Kosonen vastaa S-Pankki Privaten varakkaille perheille suunnatuista varallisuus- ja perintösuunnittelusta.

Toistakymmentä vuotta perimisasioiden kanssa työskennellyt Kosonen on havainnut, että paras tapa välttää riidat on suunnitella asiat huolellisesti ja avoimesti etukäteen. Varainhoitopalveluita tarjoavan S-Pankki Privaten suositus on tehdä pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma, jossa suunnitellaan myös perintöä.

– Oikeusprosessi voi kestää vuosia ja olla henkisesti erittäin kuormittava. Tuskin kukaan tahtoo jättää riitaisaa perintöä jälkeläisilleen ja siksi haluaisin rohkaista meitä suomalaisia puhumaan avoimemmin aiheesta. Jokaisen meistä olisi hyvä pysähtyä hetkeksi, pohtia omaa tilannetta ja ottaa asiat rohkeasti puheeksi oman lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa. Useimmiten varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyy myös hyvin arkaluonteisia asioita, joiden käsittely perhepiirissä on helpompi ulkoistaa asiantuntijoille sen sijaan, että joku perheenjäsenistä ottaisi asiat puheeksi, Kosonen sanoo tiedotteessa.

Suunnittelulla voi Kososen mukaan välttää myös perimiseen liittyviä väärinkäsityksiä ja sudenkuoppia.

– Moni esimerkiksi luulee, että aviopuoliso perii menehtyneen puolisonsa omaisuutta aina automaattisesti. Usein myös törmää siihen, että testamenttia päivitettäessä on unohdettu päivittää muut perheoikeudelliset asiakirjat. Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavatkin perintöveroseuraamukset. Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä.

Leski perii aviopuolisonsa lain mukaan vain, jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia tai lapsenlapsia. Jos lesken omaisuus on kuolleen omaisuutta pienempi eikä avioehdossa ole toisin määrätty, leski voi kuitenkin saada verotonta tasinkoa, neuvotaan Veronmaksajien lesken perintöoppaassa(pdf). .

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut