Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Kosovo-erikoistuomioistuin aloitti ensimmäisen oikeudenkäyntinsä

Kosovon vapautusarmeijan (UCK/KLA) entistä upseeria Salih Mustafaa syytetään muun muassa laittomista vangitsemisista, kidutuksista ja murhista huhtikuussa 1999. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Hollannin Haagissa sijaitsevassa Kosovo-erikoistuomioistuimessa on alkanut sen ensimmäinen oikeudenkäynti. Siinä Kosovon vapautusarmeijan entistä upseeria Salih Mustafaa syytetään muun muassa laittomista vangitsemisista, kidutuksista ja murhista. Mustafa kiistää syytteet.

Oikeudenkäynnistä odotetaan suunnannäyttäjää tuomioistuimen muille jutuille. Omaa oikeudenkäyntiään odottaa Haagissa vangittuna muun muassa Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci.

Haagin erikoistuomioistuin on perustettu Kosovon parlamentin päätöksellä, ja se toimii Kosovon lain puitteissa. Tuomarit ja muu henkilökunta ovat kuitenkin kansainvälisiä.

Yli vuoden pituiseksi ennustetusta oikeudenkäynnistä odotetaan suunnannäyttäjää tuomioistuimen muille jutuille. Omaa oikeudenkäyntiään odottaa Haagissa vangittuna muun muassa Kosovon entinen presidentti Hashim Thachi, hänkin entinen UCK:n johtohahmo.

Mustafa pidätettiin jo vuosi sitten ja siirrettiin Haagiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Syyttäjien mukaan hän oli epäiltyjen sotarikosten tekoaikaan BIA-sissiyksikön johtaja, joka komensi alaisiaan tekemään julmuuksia ja osallistui niihin myös itse. Mustafa kiistää kaikki syytteet.

Haagin erikoistuomioistuin on perustettu Kosovon parlamentin päätöksellä, ja se toimii Kosovon lain puitteissa. Tuomarit ja muu henkilökunta ovat kuitenkin kansainvälisiä.

Monet kosovolaiset pitävät lännen painostuksen seurauksena syntynyttä tuomioistuinta puolueellisena, koska tutkimukset kohdistuvat vain Kosovon vapautusarmeijaan. Serbijoukkoja vastaan taistelleen UCK:n jäseniä pidetään albaanienemmistöisessä Kosovossa yleisesti sankareina, ja maan nykyjohto on miehitetty entisillä taistelijoilla.

Epäilyjä laittomasta elinkaupasta

Kosovo-erikoistuomioistuin (Kosovo Specialist Chambers, KSC) ja sen erillinen syyttäjän virasto (Specialist Prosecutor's Office, SPO) perustettiin EU:n ja Kosovon hallinnon sopimuksella vuonna 2015. Tämä edellytti Kosovon parlamentilta perustuslakimuutosta, joka mahdollisti Kosovon kansalaisten pidättämisen, oikeudenkäynnin ja mahdollisen vankeustuomion kärsimisen maan rajojen ulkopuolella.

Asia ei ollut Kosovossa helppo niellä, ja tuomioistuimen perustamisen mahdollistavaa lakia yritettiin myöhemmin kumota.

Kosovossa tehtyjä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan on käsitelty myös Haagissa toimineessa entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa (ICTY). ICTY:ssä syytettynä oli Kosovon osalta sekä serbejä että Kosovon albaaneja.

ICTY:n mandaatti kuitenkin kattoi vain varsinaisten sotatoimien aikana tehtyjen tekojen tutkimisen kesäkuuhun 1999 saakka. KSC voi käsitellä vuosina 1998–2000 Kosovossa tehtyjä rikoksia, jotka liittyvät Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle vuonna 2011 valmistuneeseen raporttiin .

Sveitsiläisen Dick Martyn laatiman raportin mukaan ihmisiä oli pidetty laittomasti vangittuna Kosovossa sotatoimien päättymisen jälkeen ja heiltä otettuja elimiä oli kaupattu. Raportin mukaan suurin osa uhreista oli serbejä tai muita Kosovon vähemmistökansallisuuksien edustajia.

Kosovon sota, Naton pommitukset ja Ahtisaari

Raportin jälkeen perustettu EU:n selvitysryhmä (SITF) totesi, että todisteita rikoksista oli riittävästi ja että niiden käsittelyä varten pitäisi perustaa asianmukainen oikeudellinen instituutio.

KSC:n sijaintia Hollannissa on perusteltu todistajien pelottelun estämisellä. Erikoistuomioistuimen presidenttinä toimii bulgarialainen tuomari Ekaterina Trendafilova.

Serbien kansakuntansa kehtona pitämä Kosovo jäi osaksi ns. Tynkä-Jugoslaviaa Jugoslavian hajottua 1990-luvun alussa. Serbia kiristi entisestään otettaan alueesta samalla kun UCK aloitti aseellisen toimintansa. Täysimittainen sota Kosovossa puhkesi 1998.

Naton keväällä 1999 aloittaminen pommitusten pehmittämä Serbia veti joukkonsa pois maakunnasta saman vuoden kesällä. Samaan aikaa aloitti toimintansa Kfor-rauhanturvaoperaatio, johon myös Suomi osallistui.

Presidentti Martti Ahtisaari oli keskeisessä roolissa taivuttelemassa Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin rauhaan kesällä 1999.

Kosovo julistautui lopulta itsenäiseksi helmikuussa 2008, mutta kiistaton sen asema ei edelleenkään ole. Maan itsenäisyyden on tunnustanut vajaat 120 valtiota, mukaan lukien Suomi, mutta eivät kuitenkaan Venäjä ja Kiina, eikä EU:n jäsenistä esimerkiksi Espanja ja Kypros. Kosovo ei ole YK:n jäsen ja Serbia on onnistunut taivuttelemaan joitain pieniä valtioita myös perumaan tunnutuksensa Kosovon itsenäisyydelle.

Nyky-Kosovossa albaanienemmistö ja serbivähemmistö elävät omilla alueillaan tiukasti erossa toisistaan.

---

Lähteet: Balkan Insight, Journalists for Justice, Kosovo Specialist Chambers, Emerging Europe, CMI.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut