Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

EU-komission puheenjohtaja heitti haasteen Kiinalle, arvioivat suomalaismepit

Von der Leyen puhui painokkaasti puolustuksen kehittämisen tarpeesta. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Euroopan unionin kansainvälisen roolin linjaaminen oli suomalaisten europarlamentaarikkojen mukaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin keskiviikkoiseen puheen kohokohtia.

Moni suomalaismepeistä arvioi, että Unionin tila -puheessa von der Leyen haastoi Kiinaa. Puheen tärkeäksi anniksi nostettiin maininta Global Gateway -strategiasta, jolla EU pyrkii investoimaan infrastruktuuriin eri puolilla maailmaa ja rakentamaan uusia yhteyksiä.

Strategia olisi eräänlainen vastaus Kiinan jo vuosia käynnissä olleeseen Uusi Silkkitie-hankkeeseen, jonka puitteissa on lainattu rahaa hankkeisiin Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja jopa Euroopassa.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kutsuu selkeää haastetta Kiinalle yhtenä von der Leyenin puheen helmistä.

– Hän nosti esiin ajatuksen, että Eurooppa olisi kumppanuus-, ei riippuvuusjohtaja, Pietikäinen sanoi puheen jälkeen suomalaismeppien yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Myös vihreiden Heidi Hautala on samoilla linjoilla.

– Tehdään selväksi se, että myös Euroopan unioni haluaa rakentaa yhteyksiä maailmassa, mutta niitä rakentetaan hyvän hallinnon ja laadun pohjalta, Hautala sanoo.

Huhtasaari näkee puheessa haasteen Natolle

Von der Leyen piti vuotuisen Unionin tila -puheensa Strasbourgissa EU-parlamentin täysistunnon edessä. Yksi puheen vahvoista teemoista oli puolustuksen tiivistäminen.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kokee, että puheella puolustusyhteistyön tiivistämisestä von der Leyen haastoi sotilasliitto Naton, vaikka tällaista haastetta ei lausuttu ääneen.

– Koen, että von der Leyenin tavoitteena siellä taustalla on EU-armeijan luominen ja vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista, joka on käytännössä sama kuin Nato, Huhtasaari sanoi.

Keskustan Mauri Pekkarinen taas katsoo, että EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä ei ole kyse "uuden Naton luomisesta vanhan Naton tilalle". EU:n 27 jäsenmaasta 21 on myös Naton jäseniä.

Pekkarinen tulkitsee, että von der Leyen peräänkuulutti puheessaan puolustus- ja turvallisuusyhteistyön tiivistämistä eri sektoreilla merkittävästi ilman, että siinä olisi välttämättä vahvaa sotilaallista elementtiä.

Pekkarinen huomauttaa, että askelia tähän suuntaan on jo EU:ssa otettu, mutta nyt tavoitteena olisi uusia pidempiä askelia.

– Olin aistivinani, kuulevinani aika paljon samoja säveliä, joita Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on julkisuudessa ainakin kerran kertonut.

Myös Kumpula-Natri sanoo, että von der Leyenin puolustuspoliittisissa linjauksissa on paljon samaa, mitä Suomi on puolustuspoliittisessa selonteossa linjannut.

– (Puolustusyhteistyön) vahvistaminen on Suomen toive ja tavoite.

"Kauppapolitiikka on politiikkaa"

Von der Leyen tarttui puheessaan myös maailmanlaajuiseen puolijohdepulaan, joka on vaikeuttanut monien tuotteiden, kuten autojen ja pelikonsolien valmistusta.

Tärkeiden komponenttien saatavuuden varmistamiseksi komissio haluaa panostaa eurooppalaiseen sirutuotantoon.

Suomalaismepeiltä tämä ajatus sai kannatusta.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) nosti puheesta esiin tavoitteen pakkotyöllä valmistetun tavaran kieltämisestä EU:n markkinoilla. Kumpula-Natri pitää avausta tärkeänä askeleena kauppapolitiikan kehittämisessä.

– Kauppapolitiikka on politiikkaa, jolla on tavoitteita ja se ei ole vain vapauksien avaamista, Kumpula-Natri sanoi.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut