Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Koronapassi eteni eduskuntaan – ei tarvita rajoitukseksi, vaan rajoituksista vapauttamiseksi, muistuttaa ministeri Kiuru

Koronapassina toimisi EU:n koronatodistus, jonka saa Omakannasta. Se on todistus joko koronarokotuksista, koronatestituloksesta tai sairastetusta koronasta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Saila Kiuttu / STT

Koronapassia ei tarvita rajoitukseksi, vaan rajoituksista vapauttamiseksi, muistutti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitellessään koronapassia tiedotustilaisuudessa tiistaina. Hän kommentoi näin keskustelua koronapassin ikärajasta.

Kiurun mielestä on kohtuullista, että myös 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset voisivat koronapassin avulla päästä jatkossa harrastuksiinsa, vaikka niihin jouduttaisiin vakavan tartuntaryppään takia kohdistamaan rajoituksia.

Hallitus antoi tiistaina eduskunnalle kauan odotetun esityksensä koronapassista. Koronapassina toimisi EU:n koronatodistus, jonka saa Omakannasta. Sen voi saada joko täydestä rokotussarjasta, sairastetusta koronataudista tai negatiivisesta testistä.

Koronapassi on tarkoitettu tuomaan helpotusta tilanteessa, jossa epidemia ottaisi takapakkia ja alueilla jouduttaisiin ottamaan uudestaan rajoituksia käyttöön tartuntaryppäiden tukahduttamiseksi.

Koronapassia voisi tuolloin halutessaan käyttää muun muassa ravintoloiden, teattereiden tai kuntosalille sisäänpääsyn edellytyksenä ja välttää sillä rajoitukset esimerkiksi asiakasmäärissä.

Ikärajasta eri näkemyksiä

Kiurun mukaan koronapassin ikärajasta oli valmistelun aikana ministeriöiden välillä eri näkemyksiä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kritisoinut 12 vuoden ikärajaa ja esittänyt 16 vuoden ikärajaa.

Ikäraja perustuu siihen, että 12 vuotta on myös rokottamisen alaikäraja ja rokotukset ovat hyvässä vauhdissa.

Lisäksi epidemian hallinnassa pyritään muutenkin välttämään rajoitusten kohdentamista lapsiin ja nuoriin.

– Jos kuitenkin jollakin alueella tartuntarypäs olisi niin merkittävä, että rajoitustoimia tulisi päälle, silloin olisi kohtuullista, että myös nuoremmat lapset voisivat näistä rajoitustoimista vapautua, Kiuru perusteli tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Hänen mukaansa ikärajaa ei esityksessä katsota terveyspoliittisena kysymyksenä, vaan lapsivaikutusten näkökulmasta.

Ilmainen testi myös terveyssyistä

Koronapassia voisi edellyttää muun muassa ravintoloissa, yökerhoissa, teatterissa, yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa sisäliikuntapaikoissa, sekä myös uimahalleissa, museoissa ja näyttelytiloissa.

– Koronapassi on otettavissa käyttöön toiminnan organisaatiomuodosta riippumatta. Koronapassia voitaisiin käyttää esimerkiksi kaupunginteatterissa, jos sen toimintaan kohdistuu rajoituksia, sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen selvensi tilaisuudessa.

Koronapassi ei kuitenkaan voisi olla vaihtoehto esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisö- ja asiakasmääriä koskeville rajoituksille silloin, jos viranomainen joutuu sulkemaan tilan kokonaan tai kieltämään yleisötilaisuuden koronatilanteen vuoksi.

Esityksessä lähdetään siitä, että 12–17 -vuotiaat voisivat käydä koronatestissä ilmaiseksi julkisessa terveydenhuollossa, jos heitä ei jostain syytä ole rokotettu. Sama koskee aikuisia, jotka eivät voi lääketieteellisistä syistä ottaa täyttä rokotesarjaa.

Muille testaaminen olisi maksullista.

– Niiden aikuisten osalta, jotka valitsevat testivaihtoehdon, on lähdetty siitä, että tämä testaaminen toteutetaan yksityisen terveydenhuollon puitteissa, Ruuhonen sanoi.

Korkean riskin tilanteisiin

Yhteiskunta aiotaan avata hallituksen uuden koronastrategian mukaisesti sitten, kun rokotuskattavuus on liki 80 prosenttia. Näin voisi olla arviolta lokakuun puolivälissä.

Koronapassin käyttöönoton aikataulu on kiinni siitä, miten nopeasti eduskunta ehtii esityksen käsitellä.

Koronapassia voisi käyttää vain niissä toiminnoissa, joihin kohdistuisi rajoituksia. Strategian perusteella alueilla saisi jatkossa kohdistaa rajoituksia ensisijaisesti korkean riskin tilanteisiin, joita voisi syntyä esimerkiksi yökerhoissa ja muissa sisätilatapahtumissa, joissa ei ole istumapaikkaa.

Nämäkin rajoitukset voitaisiin ottaa käyttöön vain, jos alueellinen tai paikallinen epidemiatilanne sitä edellyttää.

Hallitus esittää maahantulorajoituksille jatkoa

Hallitus päätti tiistaina esittää, että maahantulosäännöksiä jatketaan joulukuun loppuun asti. Maahantulijalta edellytetään siten edelleen todistusta sairastetusta taudista, täydestä rokotussarjasta tai negatiivisesta testistä. Negatiivisen testitodistuksen kanssa Suomeen tulevien tulisi käydä toisessa testissä 72–120 tunnin kuluessa maahantulosta.

Nykyiset säännökset ovat voimassa lokakuun puoliväliin asti.

Kiurun mukaan hallituksen esityksen mukaisia terveysturvallisuustoimia on käytössä useissa EU-maissa.

– Usein näkee vielä käsityksiä siitä, että Suomessa maahantulorajoitukset ja terveysturvallisuustoimet olisivat ylikireitä verrattuna muihin EU- ja Schengen -maihin.

Voi sanoa, että olemme keskimääräisessä sakissa, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Valittu maahantulomalli on osoittautunut toimivaksi.

– Usean viikon ajan ulkomailta peräisin olevia tartuntoja on ollut noin 4–5 prosenttia tartuntojen kokonaismäärästä. Ennen kaikkea jatkotartuntoja on ollut hyvin vähän, sanoi osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Rajojen terveysturvallisuustoimet ovat herättäneet vastustusta etenkin matkailualalla. Kiuru korosti, että tilanne ei ole yhtä synkkä kuin annetaan ymmärtää.

– Kolmesataa miljoonaa eurooppalaista voi tulla jo nyt vapaasti Suomeen ilman terveysturvallisuustoimia nauttimaan Lapin ruskasta, hiihtelemään hangilla ja nauttimaan Joulupukin maasta. Se on paljon se, Kiuru perusteli.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut