Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Biden YK:n yleiskokouksessa: Yhdysvallat ei halua uutta kylmää sotaa ja tiukkaa blokkijakoa

Biden sanoi myös, ettei Yhdysvallat halua uutta kylmää sotaa, jossa maailma olisi jakautunut jäykkiin blokkeihin. Tämä oli selvä viittaus Yhdysvaltain kiihtyvään vastakkainasetteluun Kiinan kanssa. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden linjasi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa maansa lähestymistapaa maailman ongelmiin. Biden sanoi Yhdysvaltojen kääntäneen uuden lehden, kun 20 vuotta kestänyt Afganistanin sota on viimein jäänyt taakse.

– Olemme avaamassa uuden periksiantamattoman diplomatian aikakauden, Biden sanoi maailman johtajille New Yorkissa.

Presidentti sanoi Yhdysvaltojen olevan valmis käyttämään tarvittaessa sotilaallista voimaa suojellakseen itseään ja liittolaisiaan, mutta sanoi että sen täytyy olla vihoviimeinen keino. Biden korosti, että sotilaallista voimaa ei voi käyttää maailman kaikkien epäkohtien ratkaisemiseen.

– Tehtävän täytyy olla selkeä ja saavutettavissa, se täytyy suorittaa yhdysvaltalaisten suostumuksella, ja milloin mahdollista, yhdessä liittolaistemme kanssa, Biden sanoi.

– Pommit ja luodit eivät voi kukistaa koronavirusta tai sen muunnoksia.

Biden totesi olevansa ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti 20 vuoteen, joka puhuu YK:n yleiskokoukselle ilman että hänen maansa käy sotaa. Presidentin puhe heijastelikin Yhdysvaltojen muuttunutta mielialaa, jossa ulkomaisiin sotiin ei ole enää läheskään niin paljon intoa kuin vuosituhannen taitteessa.

Biden lupasi tuplata ilmastorahoituksen

Biden sanoi myös viitaten maansa vastakkainasetteluun Kiinan kanssa, ettei Yhdysvallat halua uutta kylmää sotaa Kiinan kanssa. Presidentin mukaan ei ole toivottavaa, että maailma jakautuu jäykkiin blokkeihin.

– Yhdysvallat on valmis tekemään yhteistyötä minkä tahansa maan kanssa, joka pyrkii hakemaan rauhanomaisesti ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, vaikka meillä oli voimakkaita erimielisyyksiä muilla osa-alueilla.

Biden piti puheessaan voimakkaasti esillä myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita, ja sanoi Yhdysvaltojen tuplaavan rahoituksensa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Hän peräänkuulutti maailman johtajia tuomaan kunnianhimoisia tavoitteita YK:n ilmastohuippukokoukseen, joka pidetään marraskuussa Glasgow'ssa.

Biden korosti Yhdysvaltojen "palanneen yhteisiin pöytiin", kuten Maailman terveysjärjestöön WHO:hon ja Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä oli selvä viittaus Yhdysvaltojen muuttuneeseen linjaan tammikuussa päättyneen Donald Trumpin presidenttikauden jälkeen.

Trumpin alaisuudessa Yhdysvallat pyrki vetäytymään kansainvälisestä monenkeskisestä yhteistyöstä monella rintamalla.

Guterres varoitti syvenevästä kahtiajaosta

Samoja aiheita Bidenin kanssa kosketteli myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, jonka puheenvuoro avasi viikon kestävät korkean tason keskustelut yleiskokouksessa. Guterres peräänkuulutti Yhdysvalloilta ja Kiinalta vuoropuhelua, jotta maailma ei jakaudu entistä tiukemmin kahteen kilpailevaan leiriin.

– Pelkään, että maailmamme on menossa kohti kaksia eri sääntöjä taloudessa, kaupassa, rahamarkkinoilla ja teknologiassa, kahta erilaista lähestymistapaa tekoälyn kehittämisessä. Ja lopulta kahta erilaista sotilaallista ja geopoliittista strategiaa, Guterres sanoi.

– Tämä resepti johtaa vaikeuksiin. Se olisi paljon ennalta-arvaamattomampaa kuin kylmä sota.

Guterres harmitteli sitä, että suurvaltojen välinen kahnaus on johtanut takapakkiin monilla osa-alueilla ja vaikeuttaa esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston toimintaa. Pääsihteeri puhui väkivaltaisten vallankaappausten lisääntymisestä, sillä tänä vuonna valta on vaihtunut väkivalloin jo Myanmarissa, Guineassa ja Afganistanissa.

– Sotilasvallankaappaukset ovat palanneet. Yhtenäisyyden puute kansainvälisessä yhteisössä ei auta.

Kiina lopettaa hiilivoimahankkeiden rahoittamisen ulkomailla

Kiinan presidentti Xi Jinping kertoi YK:n yleiskokouksessa maansa lopettavan hiilivoimahankkeiden rahoittamisen ulkomailla.

Hiilivoima on keskeinen ilmakehää lämmittävien päästöjen lähde, ja Kiina on satsannut siihen viime vuosina paljon sen ongelmallisuudesta huolimatta.

– Kiina lisää tukeaan muille kehittyville maille vihreän ja vähähiilisen energian kehittämisessä eikä enää rakenna ulkomailla uusia hiilivoimaan perustuvia hankkeita, Xi kertoi YK:n yleiskokoukselle nauhoitetussa puheenvuorossaan.

– Meidän pitäisi vaalia uusia kasvun ajajia koronaviruksen jälkeisessä maailmassa, saavuttaa yhdessä harppauksia kehityksessä ja pysyä sitoutuneena ihmisen ja luonnon väliseen harmoniaan.

Kiinan päätös poistaa hiilivoimalta tärkeän rahoituslähteen. Se on viime vuosina rahoittanut suuria infrastruktuuriprojekteja ympäri maailman, esimerkiksi Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, ja pumpannut rahaa myös hiilivoimaan.

Kiinan valtiollinen pankki Bank of China on ollut maailman suurin yksittäinen hiilivoiman rahoittaja. Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen allekirjoittamisen jälkeisinä vuosina se on rahoittanut hiilivoimaa 35 miljardilla dollarilla.

Kiina on panostanut hiilivoimaan myös kotimaassa ja otti viime vuonna käyttöön yhteensä 38,4 gigawatin arvosta uusia hiilivoimalaitoksia, mikä on kolme kertaa niin paljon kuin muualla maailmassa yhteensä. Kiina on luvannut saavuttavansa huipun hiilen kulutuksessa vuonna 2030.

Kiinalla on maailman maista suurimmat hiilidioksidipäästöt.

Turkki ratifioi viimein Pariisin ilmastosopimuksen

Yleiskokouksessa saatiin muitakin myönteisiä uutisia ilmaston kannalta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi puheessaan, että Turkki aikoo ratifioida Pariisin ilmastosopimuksen tämän syksyn aikana.

Turkki allekirjoitti sopimuksen huhtikuussa 2016, mutta on yksi harvoista maailman maista, joka ei ole ratifioinut sitä.

– Aiomme antaa Pariisin ilmastosopimuksen parlamentin hyväksyttäväksi syksyn aikana, Erdogan sanoi maailman johtajille.

Erdoganin koalitiolla on enemmistö paikoista Turkin parlamentissa, joten sopimuksen ratifioimisen pitäisi olla muodollisuus. Erdoganin mukaan tarkoituksena on viedä ratifiointiprosessi loppuun ennen marraskuussa Glasgow'ssa pidettävää YK:n ilmastohuippukokousta.

Pariisin ilmastosopimuksen tarkoituksena on hillitä maailman hiilidioksidipäästöjä, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä.

--

Lähteenä myös AFP.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut