Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Kolmen miljardin alue- ja rakennetukien maakuntajako otti koville – Lintilä haluaa ensi kerraksi selkeät kriteerit

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan prosessi on ollut "erittäin haastava", minkä takia hän käynnistää kriteeristön laatimiseen ryhtyvän Alueiden suunta -työryhmän, jonka avulla pyritään helpottamaan tulevia jakoja. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Suomen alue- ja rakennetukirahojen maakuntakohtaisesta jaosta ohjelmakaudelle 2021–27 on tehty päätös hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan tulos on, että yhdenkään maakunnan rahoitus ei kokonaisuudessaan laske.

Maakuntajohtajien kesken käydyissä neuvotteluissa rahanjaosta ei syntynyt yksimielisyyttä, joten asia otettiin ratkaistavaksi hallituksen tasolla. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi työ- ja elinkeinoministeriössä työstetyn ehdotuksen yksimielisesti, Lintilä kertoi.

Ministerin mukaan prosessi on ollut "erittäin haastava", minkä takia hän käynnistää kriteeristön laatimiseen ryhtyvän Alueiden suunta -työryhmän, jonka avulla pyritään helpottamaan tulevia jakoja.

– En halua jättää seuraajalle seitsemän vuoden päähän sellaista perintöä, että hän joutuisi käymään tämän savotan uusiksi. Sen verran työllistävä savotta oli kyseessä, Lintilä sanoi.

Edellisellä jakokerralla seitsemän vuotta sitten maakuntajohtajat vielä pääsivät keskenään sopuun, mutta nyt näkökannat olivat liian kaukana toisistaan. Jakolinjat olivat alueellisia, eivätkä menneet puolueiden välillä.

– Samasta puolueesta saattoi soittaa kaksi edustajaa, ja heillä oli täsmälleen eri käsitys tilanteesta, Lintilä kuvasi neuvotteluja.

Kriteeristöä muotoiltaessa pyritään päivittämään pelisääntöjä ja ottamaan huomioon sen, miten alueet ovat Suomen EU-jäsenyyden alkuvaiheiden jälkeen muuttuneet ja kehittyneet. Tarkoitus on myös perata ennalta pois juridisia kiistakysymyksiä, joista tällä kierroksella jouduttiin myös vääntämään.

Asukaskohtainen tuki vaihtelee viitosesta sataanviiteenkymppiin

Kaikkiaan alue- ja rakennerahoissa kyse on noin kolmesta miljardista eurosta, kun mukaan lasketaan EU:n eri rahastot sekä kansallinen rahoitus. EU-rahoja jaetaan sosiaali-, aluekehitys- sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoista.

Lopputulos koko väännöstä on, että mikään maakunta ei menetä rahoitusta verrattuna nykytasoon, kun lasketaan EU:n ja valtion rahoitukset yhteen, Lintilä kertoi. Nykyiseltä ohjelmakaudelta jääneet noin 30 miljoonan euron valtuudet ohjataan Itä- ja Pohjois-Suomeen niihin maakuntiin, jotka muuten olisivat jääneet miinukselle. Etelä- ja Länsi-Suomen suhteellinen osuus taas kasvaa hieman.

– Tämä johtuu oikeastaan siitä, että komissio teki alkuperäisen esityksen Uudenmaan osuudesta, joka oli merkittävästikin isompi kuin mitä tässä lopullisessa, Lintilä sanoi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat olleet erityisasemassa, koska Suomi neuvotteli EU-jäsenyytensä aluksi niille ohjattavat harvaan asutun alueen tuet. Tämän ohjelmakauden suurimman tukipotin kerää Pohjois-Pohjanmaa, jolle kertyy kaikkeaan lähes 250 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna suurimmat tuensaajat ovat Kainuu, Lappi ja Etelä-Savo, joille kertyy eri tukia liki 150 euroa asukasta ja vuotta kohti. Uudellamaalla vastaava summa on reilun viitosen.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut