Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Sitra: Koulutetut eivät enää muuta osaamistaan vastaavien työpaikkojen perässä – näkyy muun muassa teollisuuspaikkakunnilla

Sitran selvityksen mukaan koulutusmaakuntaan jääneiden rooli korostuu, kun työvoiman saatavuudessa on haasteita. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Koulutetut enää muuta osaamistaan vastaavien työpaikkojen perässä yhtä paljon kuin aiemmin, arvioi Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula.

Suomen kansantalouden suuria ongelmia on se, etteivät työpaikat ja osaaminen kohtaa. Tämä näkyy esimerkiksi teollisuusalan työpaikkoja tarjoavilla paikkakunnilla.

Huttulan mukaan osaajat muuttavat sinne, missä on muita osaajia. Muuttoalttius kasvaa koulutustason nousun myötä.

Sitran ja konsulttiyritys MDI :n tuore selvitys tarjoaa kokonaiskuvan ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ja koulutustasosta eri alueilla. Selvityksen mukaan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet korostavat koulutusmaakuntaan jääneiden roolia ja merkitystä varsinkin väestöään menettävissä maakunnissa.

Alueiden hyöty koulutuksesta riippuu alueen kyvystä työllistää maakunnassa valmistuneet opiskelijat sekä kyvystä houkutella muista maakunnista muuttavia opiskelijoita, kertoo MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.

– Positiivista on, että väestön koulutustaso on noussut kaikilla alueilla. Erot eivät ole kuitenkaan kuroutuneet vaan osin jopa kasvaneet, Aro arvioi.

Hän kertoo, että ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat uskollisempia kotiseuduilleen kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, jotka muuttavat herkästi pois kotimaakunnistaan.

– Koko muu maa kärsii aivovuodosta Uudellemaalle, Aro tiivistää.

Hän sanoo, että koulutuksen laajentaminen ja tasa-arvoistaminen eri puolilla Suomea olisikin perusteltua – ei kuitenkaan huippututkimuksen kustannuksella.

Seutukunnissa yritetään vastata koulutuksella yritysten tarpeisiin

Sitran selvityksessä paneudutaan tarkemmin Ylä-Savon, Raahen ja Seinäjoen-Ilmajoen seutukuntien sekä Pirkanmaan tilanteeseen.

Huttula kertoo, että Iisalmen alueella Ylä-Savossa rakennetaan tietoisesti osaamiskeskittymää veturiyritysten sekä koulutuksen ympärille.

Ylä-Savon veturiyrityksiä ovat metsäkonevalmistaja Ponsse ja louhintakoneita valmistava Normet . Niillä on monipuolinen alihankintaverkosto alueella.

Myös Raahen seutukunnassa pyritään vastaamaan koulutuksella yritysten tarpeisiin. Raahen seudun suuryritys on teräsyhtiö SSAB .

Koulutusta koordinoi koulutuskeskus Brahe, ja yhteistyötä haetaan monikampusmallilla eri ammattikorkeakoulujen kanssa Lappia ja Pohjois-Savoa myöten.

Seinäjoen-Ilmajoen alueella on paljon yrityksiä ja korkea työllisyysaste. Ongelmana on kuitenkin matala osaamistaso. Huttulan mukaan alueella on tarvetta nostaa osaamistasoa ja jalostusastetta.

Pirkanmaalle tyypillistä on puolestaan suuri hajonta koulutustasossa maakunnan sisällä. Tällöin työ alueen elinvoiman voimistamiseksi vaatii erilaisten toimintaympäristöjen ymmärrystä.

Koulutuserot eri alueilla liittyvät yliopistojen sijaintipaikkoihin

Koulutuserot eri alueilla ovat pitkän aikavälin kehityksen tulos, jonka juuret liittyvät eri koulutusasteiden oppilaitosten ja varsinkin yliopistojen maantieteellisiin sijaintipaikkoihin sekä aloituspaikkojen määrään eri koulutusasteilla.

Koulutettuja vastaanottavat alueet hyötyvät Aron mukaan muuttajien osaamisesta, kun taas luovuttavat alueet menettävät panostuksensa koulutusinvestointiin ja ennen kaikkea tulevaisuuden mahdollisuuksia.

– Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet korostavat koulutusmaakuntaan jääneiden roolia ja merkitystä varsinkin väestöään menettävissä maakunnissa, hän sanoo.

Uudellamaalla koulutuksen saaneet jäävät Uudellemaalle

Koulutuksensa Uudellamaalla saaneista 90 prosenttia jää Uudellemaalle, joka saa myös runsaasti koulutettua väestöä muualta maasta. Seuraavaksi eniten omaan koulutusmaakuntaan jäädään Pohjois-Pohjanmaalla, mutta prosenttiluku on enää 57.

Keski-Pohjanmaalla koulutuksen saaneista vain 13 prosenttia jää maakuntaan.

Osaamisintensiivisillä aloilla nettovoittoa saavat Uudenmaan lisäksi Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi sekä vähäisessä määrin Pohjois-Savo. Suurimmasta nettotappiosta kärsii Keski-Suomi, jossa yliopiston aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoreen väestöön on Suomen suurimpia.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut