Aiempaa useampi suomalainen olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen ulkomaalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita sekä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon.
Tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttomyönteisyys on lisääntynyt vuoden 2019 helmikuusta.
Kyselyyn vastanneista 51 prosenttia ottaisi nykyistä enemmän vastaan omaan kotikuntaan tai lähialueelle ulkomaalaisia työntekijöitä muista EU-maista. Hieman harvempi, 44 prosenttia ottaisi vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita.
Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Vain neljännes kyselyyn vastanneista olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen tähän ryhmään kuuluvia nykyistä enemmän.
Asuinkunnalla, koulutuksella ja ammatilla merkitystä
Kyselytutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupungeissa asuvat suhtautuvat maahanmuuttoon keskimääräistä myönteisemmin. Muuta väestöä varauksellisemmin asennoituvat maaseutumaisissa kunnissa asuvat.
Myös koulutustausta ja ammatti heijastuvat asenteisiin maahanmuutosta. Korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat muuta väestöä suopeammin maahanmuuttoon. Vähiten koulutusta saaneet, työntekijät ja työttömät suhtautuvat maahanmuuttoon keskimäärää negatiivisemmin.
Puoluekannan mukaan ääripäitä edustavat vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat. Vihreiden kannattajat ovat keskimäärää taipuvaisempia lisäämään maahanmuuttoa omalle asuinseudulleen, kun taas perussuomalaisten kannattajat vähentäisivät maahanmuuttoa nykyisestä.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä tuhat. Tutkimuksen virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.