Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Globaalilla yritysverosopimuksella ei suuria välittömiä vaikutuksia Suomeen – "Tuskin tuo meille merkittävästi lisää verotuloja", sanoo EK:n asiantuntija

G20-kokous järjestettiin tänä viikonloppuna. AFP / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Johtavien talousmahtien G20-huippukokous antoi viikonloppuna tukensa suunnitelmalle määrätä 15 prosentin minimivero suurimmille ylikansallisille yhtiöille.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellen luonnehti sopimusta historialliseksi ja arvioi, että haitallinen yritysverokilpailu saadaan sen avulla loppumaan.

Talousjärjestö OECD:n välityksellä neuvoteltuun veroratkaisuun on ilmoittautunut 136 maata, jotka edustavat yli 90:tä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Kansainvälisen verotuksen asiantuntijat pitävät haitallisen verokilpailun torjumista hyvänä asiana Suomelle, mutta eivät usko, että sopimuksella tulee olemaan Suomen näkökulmasta mullistavia vaikutuksia.

– Tämä muutos ei ole Suomelle lyhyellä aikavälillä kovinkaan merkittävä. Se tuskin tuo meille merkittävästi lisää verotuloja. Mahdolliset heijastusvaikutukset voivat pitemmällä aikavälillä vaikuttaa negatiivisesti Suomen houkuttelevuuteen yritystoiminnan sijaintipaikkana, Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtaja Anita Isomaa sanoo.

Isomaa pitää riskinä esimerkiksi sitä, että ulkomaisten verohoukuttimien kadotessa suuret yhdysvaltaiset yritykset ryhtyvät investoimaan enemmän isoille kotimarkkinoilleen.

Isomaata huolestuttavat myös yrityksille aiheutuvat riskit mahdollisista veroriidoista sekä hallinnollisen työn lisääntyminen uudistuksen myötä.

Voimaan jo 2023?

Minimiveron on määrä astua voimaan 2023, mutta toteutumisen tiellä on vielä monta kompastuskiveä. Sopimus on herättänyt kiivasta vastarintaa Yhdysvaltojen kongressissa.

Siellä vastustusta on herättänyt ennen muuta sopimuksen periaate, jonka mukaan yrityksiä tulee verottaa siellä missä niiden voitot syntyvät, eikä siellä missä niillä on pääkonttorinsa.

– Voi hyvin olla, että Yhdysvallat katsoo, että tämä ei ole heidän kannaltaan järkevää, Isomaa arvioi.

Monissa kehittyvissä maissa 15 prosentin minimiverotasoa on pidetty liian alhaisena, etenkin kun yritysverotuksen keskimääräinen taso maailmassa on tällä hetkellä 22 prosenttia.

Esimerkiksi Argentiina esitti 21 tai 25 prosentin minimiverotasoa. Maan talousministerin Martin Guzmanin mukaan kansainvälisten suuryhtiöiden verojen välttely on yksi globalisaation haitallisimmista ominaisuuksista.

Helsingin yliopiston kansainväliseen verotukseen erikoistunut yliopistonlehtori Kristiina Äimä arvioi, että minimiverotasoa voidaan myöhemmin nostaa, kun kerran on saatu historiallinen globaali sopimus tehtyä. Toki yksimielisyyden löytäminen maailman maiden kesken voi osoittautua haastavaksi.

– Tärkeintä on, että asiassa saatiin sopimus aikaan. Tästä voidaan nyt lähteä liikkeelle, Äimä sanoo.

– Tällaisista asioista pitää sopia globaalilla tasolla. EU:kin on tällaiseen sopimiseen vähän liian pieni porukka. Globaali taso on ainoa mahdollinen taso, joilla näistä asioista kannattaa sopia, Äimä jatkaa.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut