Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Tiistaikerholaiset tutkivat Caudronia. Projektipäällikkö Lassi Karivalo (vas.) toivoo entisöinnin valmistuvan kahdessa vuodessa. Sami Kuusivirta

Suomen Ilmailumuseossa kokoontuu viikoittain joukko miehiä, jotka entisöivät lentokonevanhuksia – nyt työn alla on ranskalaishävittäjä, joka kunnostetaan näyttelykuntoon

Ilmailumuseo: Tiistaikerhon vapaaehtoiset ehostavat lentokonevanhuksia.

Marko Toikkanen

Puolustusvoimien kuljetuskontista pilkistää pienlentokoneen takaosa ilman peräsintä. Ryhmä miehiä siirtää koneen varoen ulos asfaltille. Peräsinten uupumisen lisäksi myös siivet puuttuvat. Harmaaksi maalattu runko on puinen ja kangasverhoiltu.

Kone on ranskalainen Caudron C.59, joita Suomen ilmavoimat hankki kolme kappaletta vuonna 1923. Sitä käytettiin taisteluliikkeiden harjoitteluun ilmassa.

Kone lensi viimeisen kerran kuusi vuotta myöhemmin. Varastoinnin jälkeen se päätyi lepäämään lentokonehalliin Vesivehmaalla.

Nyt Caudron on saapunut Aviapolikseen Suomen Ilmailumuseolle. Matka jatkuu ulkoa entisöintiverstaalle. Ilmailumuseon ja Tiistaikerhon tarkoituksena on entisöidä kone 20-luvun asuunsa.

Tiistaikerho on vapaaehtoisista koostuva Ilmailumuseoyhdistyksen kerho. Suomen Ilmailumuseon toiminta käynnistyi vuonna 1972 Helsinki-Vantaan lentoaseman käytävänäyttelynä. Tällöin vapaaehtoiset ehostivat huonokuntoisia lentokoneen runkoja ja osia näyttelyä varten.

Kerhon toiminta vakiintui Ilmailumuseon ensimmäisen näyttelyhallin valmistuttua vuonna 1981.

Valtaosalta jäsenet ovat tavan suomalaisia, jotka ovat käteviä käsistään.

Projektipäällikkö Lassi Karivalo

– Aluksi kerho kokoontui lauantaisin. Sitten se siirtyi tiistaille, valottaa Suomen ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen nimen taustaa.

– Nykyään tehdään töitä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, naurahtaa Tiistaikerhon projektipäällikkö Lassi Karivalo.

Nykyisin kerhoon kuuluu reilut 30 ilmailusta innostunutta vanhempaa miestä – tai "eläkeläisukkoa", kuten Karivalo luonnehtii. Jäsenten keski-ikä on yli 70 vuotta. Vain parilla on lentomekaanikon tausta, mutta osaamista löytyy isolla kirjolla niin metalli- kuin puutöistä.

– Valtaosalta jäsenet ovat tavan suomalaisia, jotka ovat käteviä käsistään.

Karivalon ilmailutausta on purjelentämisestä sekä lennokkien ja pienoismallien rakentamisesta.

Ilmailumuseolta museomekaanikko Antti Laukkanen on mukana entisöinnissä.

Tiistaikerholaiset ovat Ilmailumuseolle korvaamaton apu, kertoo intendentti Matias Laitinen.

Ilmojen teille Caudron ei enää palaa. Se entisöidään näyttelykäyttöön.

– Lentävien koneiden rakentaminen on ihan oma juttunsa. Siinä jouduttaisiin menemään lentoturvallisuuden ehdoilla. Moottorinkin saattaminen käyntikuntoon olisi mittava homma, toteaa Laitinen.

Kerhon tavoitteena on saada entisöinti valmiiksi vuoden 2023 aikana. Tällöin Caudronien saapumisesta Suomeen on vierähtänyt tasan vuosisata.

Matias Laitisen mukaan aikataulu on haastava. Kerhon entisöintiprojekteissa menee usein viitisen vuotta. Työ on alkanut koneen pyrstön ja alasiipien osalta toista vuotta sitten.

Nyt kerholaiset pääsevät Caudronin rungon pariin. Viikonpäivä, jolloin kone saapui kerholle, oli tiistai – kuinkas muuten.

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Etusivulla nyt