Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Hovioikeus antaa ratkaisunsa Jari Aarnion ja Keijo Vilhusen murhasyytteistä helmikuun alussa – on mahdollista, että Aarnio pääsisi koevapauteen jo sitä ennen

Helsingin hovioikeus päätti, että Jari Aarnio pysyy toistaiseksi vangittuna. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Hovioikeuden ratkaisua Jari Aarnion ja Keijo Vilhusen murhasyytteistä saadaan odottaa ensi vuoden puolelle. Hovioikeus ilmoitti perjantaina käsittelyn päätteeksi, että tuomio pyritään antamaan 4. helmikuuta.

Hovioikeus päätti samalla, että Aarnio pysyy toistaiseksi vangittuna asiassa. Loppulausunnossaan Aarnion puolustus esitti pyynnön, että jos oikeus päätyy katsomaan Aarnion syyttömäksi, hänet vapautettaisiin jo ennen tuomionantopäivää. Aarnio istuu parhaillaan aiemmista rikoksistaan ehdotonta vankeusrangaistusta, josta hänen olisi mahdollista päästä valvottuun koevapauteen joulukuussa.

Hovioikeudessa on käsitelty vuonna 2003 Helsingin Vuosaaressa tapahtunutta murhaa, josta käräjäoikeus tuomitsi Aarnion viime vuonna elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Ex-jengipomo Vilhusen murhasyyte hylättiin.

Aarnion ei syytetä suoraan osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattirikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen. Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.

Käräjäoikeuden mukaan tapahtuma-aikaan Helsingin huumepoliisia johtanut Aarnio syyllistyi murhaan epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Tiivistetysti se tarkoittaa, että Aarnio ei oikeuden mukaan pyrkinyt estämään murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen ja olisi vastuuasemansa perusteella ollut sen velvollinen estämään. Epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota.

Vilhusen syytetään olleen murhan järjestäjä ja värvänneen tekijät siihen.

Aarnion puolustus: Vilhusen kertoman käyttäminen näyttönä käsittämätöntä

Aarnion puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein. Syyttäjät taasen katsovat, että näyttö Aarnion etukäteistietoisuudesta on vakuuttava.

Aarnion kanssasyytetty, rikollisjärjestö United Brotherhoodin entinen johtaja Vilhunen on sanonut olleensa tapahtuma-aikaan Helsingin poliisin tietolähde ja kertoneensa Aarniolle murhahankkeesta jo kesällä 2003. Syyttäjät ovat viitanneet myös muun muassa useisiin muihin todistajiin ja Ruotsin poliisin merkintöihin, jotka heidän mukaansa kertovat Aarnion tietoisuudesta.

Aarnion puolustuksen mukaan asetelma, jossa Vilhusen kertomaa pidetään vakuuttavana näyttönä Aarnion teoista, on "käsittämätön".

– Miten (syyttäjä) voi katsoa, että Vilhunen voi joskus olla täysin luotettava ja joskus täysin epäluotettava? On käsittämätöntä, että murhajutussa toisen kanssavastaajan kertoma otetaan luotettavaksi näytöksi Aarnion toiminnasta ja tietoisuudesta, asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi.

Leppiniemi nosti loppulausunnossaan myös esiin sen, miten Vilhusen kertomukset ovat olleet "hyvin alttiita muuttumaan" myös aiemmissa tutkinnoissa ja oikeudenkäynneissä.

– Trevoc- ja huumetynnyrijutuissa (Vilhusen kertomukset) muuttuivat paljon, samaten hän valehteli tietolähdesuhteen aluksi Pasilan poliisitalon pommista ja syyttäjä Santavuoren mökin polttamisesta, Leppiniemi sanoi.

Vilhunen itse sanoi hovioikeudessa, ettei pidä väkivallasta ollenkaan. Leppiniemen mukaan tämäkään väite ei pidä paikkaansa.

– Puolustus on pyrkinyt brändäämään Vilhusta isoisäikäiseksi rauhanmieheksi. Kuitenkin vuonna 2003 hän oli monen täällä kuullun mukaan Suomen alamaailman vaikutusvaltaisin henkilö.

Aarnion puolustus on kyseenalaistanut myös sen, kuinka paljon syyttäjien vaatima poliisin väliintulo olisi ylipäänsä vaikuttanut ammattirikollisten suunnitelmiin. Päinvastoin se olisi voinut jopa lisätä tilanteen vaarallisuutta, Aarnion toinen asianajaja Mikko Ruuttunen sanoi.

– Jos poliisi soittaa ammattirikolliselle kertoakseen, että poliisi tietää, että olette tappamassa henkilöä x, siitä voi rikollisen mielessä alkaa ajatusprosessi, että kuka on vasikoinut. Silloin voi käydä niin, että tekoa nopeutetaan tai vasikka kärsii. Joka tapauksessa olisi voinut tapahtua ilmeinen väkivallan vaaran lisäys kohdistuen Ünsaliin mutta myös muihin, kuten hänen perheeseensä, Ruuttunen sanoi.

Syyttäjä: Aarnio tiesi täsmälleen, milloin ja missä tapahtuu

Syyttäjät pitivät loppulausuntonsa aiemmin tällä viikolla. Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö sanoi, että hovioikeudessa Aarnion etukäteistieto on osoittautunut vieläkin täsmällisemmäksi kuin mitä aiemmin oli arvioitu.

– Aarnio on tiennyt murhan tai murhan yrityksen tapahtuvan nimenomaisesti juuri silloin, kun se tapahtui kyseisessä asunnossa. Vilhusella on ollut nämä tiedot, Männikkö sanoi.

Männikön mukaan asiassa on myös osoitettu, että murha olisi voitu estää tekijöitä rauhoittelemalla tai varoittamalla heitä siitä, että poliisi on tietoinen murhasuunnitelmasta.

– Henkirikos olisi ollut hyvin todennäköisesti estettävissä myös muulla poliisitoiminnalla, jonka Aarnio olisi asemassaan ja toimivaltuuksillaan voinut järjestää tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Ei syyte laiminlyöntirikoksesta vaadi, että syyttäjän täytyy keksiä ne kaikki keinot.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut