Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan liikkeellä on huhuja, että Valko-Venäjän ja Puolan rajalla toimisi suomea puhuvia henkilöitä, jotka osallistuvat ihmisten salakuljetukseen EU:n alueelle.
Haavisto kertoi asiasta tänään Ylen Ykkösaamussa. Hänen mukaansa mahdolliset suomea puhuvat salakuljettajat toimisivat todennäköisesti Valko-Venäjän puolella rajaa.
– Valko-Venäjällä on nyt monta eri välikättä järjestämässä matkoja, ja on mahdollista, että myös suomalaisia rikollisia osallistuu ihmisten salakuljetukseen. Erilaisia huhuja liikkuu, että suomen kieltä puhuvia henkilöitä on raja-alueilla nähty, Haavisto totesi.
Maiden rajalle on pakkautunut Valko-Venäjän puolelta tuhansia Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. EU syyttää Valko-Venäjää ihmisvirran tahallisesta järjestämisestä rajalle.
Saksalaislehti Die Welt kertoi torstaina, että rajalla olevat turvapaikanhakijat pyrkisivät ensisijaisesti Saksaan ja Suomeen. Lehti väitti, että tieto perustuu Euroopan komission salaiseen asiakirjaan.
Haaviston mukaan tieto ei Suomen osalta vaikuta pitävän paikkaansa.
– On mahdollista, että matkojen järjestäjät mainostavat siellä ihmisille Pohjoismaita. Mikään ei kuitenkaan tässä vaiheessa viittaa siihen, että Suomi olisi turvapaikanhakijoiden ykköskohde.
– Suurin osa ihmisistä on päässyt Saksaan, jonne heitä on mennyt ilmeisesti yli 8 000. Pieni joukko on mennyt Liettuaan, ja sitä kautta osa tullut Suomeen.
Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä Valko-Venäjältä on Haaviston mukaan ollut "joitain kymmeniä".
"Suomen lait riittäviä jo nyt"
Suomessa muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan oppositio ovat arvostelleet maan rajavalvontaan liittyvää lainsäädäntöä löysäksi.
Esimerkiksi nykyinen valmiuslaki ei presidentin mukaan tunnista hybridivaikuttamisen käsitettä lainkaan.
Haaviston mukaan Suomessa olisi valmius reagoida jo nykyisten lakien puitteissa vastaavaan siirtolaisvirtaan kuin Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.
– Meillä on Suomessa rajojen valvontaa koskevaa lainsäädäntöä, jonka nojalla rajat voidaan sulkea joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lisäksi valmiuslaki mahdollistaa poikkeustoimet, jos Suomeen kohdistuu sodan tai aseellisen hyökkäyksen uhka, Haavisto sanoi.
– Mielestäni Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on käynnissä hybridiuhka, joka sellaisenaan vertautuu aseelliseen uhkaan.
Keskustelu Suomen kyvyttömyydestä tällaisen uhan edessä voi Haaviston mukaan olla jopa haitallista.
– Ei pitäisi kauheasti huudella ulkopuolelle, että meillä olisi lakipykälissä aukkoja ja olisimme kädettömiä erilaisia uhkia kohtaan, koska se ei pidä paikkaansa.
Siirtolaisten turvapaikanhaun keskeyttäminen Suomessa vaatisi Haaviston mukaan kuitenkin tarkkaa harkintaa ja mahdollisia lakimuutoksia.
Esimerkiksi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteet täytyisi tällöin ottaa huomioon.
– Jos esimerkiksi valmiuslakiin tuodaan turvapaikanhakuun liittyviä lisäpykäliä, täytyy käydä läpi suuri joukko ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, Haavisto sanoi.
– Nämä asiat täytyy miettiä tarkkaan tilanteissa, joissa ihmisiä käytetään aseina toisiaan vastaan.
Valmiuslain muuttaminen on lähdössä vielä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimikaudella liikkeelle. Lakimuutoksen valmistuminen vie kuitenkin arvioiden mukaan jopa vuosia.