Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Rohingya-pakolaiset haastoivat Facebookin oikeuteen – palvelussa esiintyvän vihapuheen syytetään edistävän väkivaltaa

Rohingya-pakolaisia Myanmarin ja Bangladeshin välisellä rajavyöhykkeellä keväällä 2018. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Rohingya-pakolaiset ovat haastaneet Facebookin oikeuteen vaatien 150 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisia korvauksia, sillä palvelu ei ole onnistunut kitkemään vihapuhetta sosiaalisen median alustaltaan. Sen sijaan palvelun väitetään pahentavan vähemmistöryhmään kohdistuvaa väkivaltaa.

Maanantaina jätetyn kanteen mukaan palvelun algoritmit edistävät väärän tiedon sekä ääriajatusten leviämistä, mikä taas johtaa väkivaltaan virtuaaliulottuvuuden ulkopuolella todellisessa maailmassa.

– Facebook on kuin robotti, joka on ohjelmoitu yhtä ainoaa tehtävää varten: kasvamista, tuomioistuimelle jätetyssä asiakirjassa kerrotaan.

Kanteen mukaan palvelun kasvua ajavat viha, erimielisyys ja väärä tieto. Näiden kerrotaan tuhonneen vanavedessään satojentuhansien rohingya-vähemmistöön kuuluvien elämän.

Pääasiallisesti muslimeista koostuvaa vähemmistöä syrjitään edelleen laajamittaisesti Kaakkois-Aasian Myanmarissa. Vähemmistöryhmä on asunut alueella useiden sukupolvien ajan, mutta silti heitä halveksitaan ja kohdellaan tunkeilijoina.

Noin 740 000 rohingyaa pakeni Rakhinen osavaltiosta vuonna 2017, kun asevoimat organisoi alueelle toimia, jotka saattavat YK:n mukaan täyttää kansanmurhan kriteerit. Sittemmin maasta paenneet rohingyat ovat eläneet naapurimaa Bangladeshin puolella pakolaisleireissä.

Käyttäjät liittyvät yhä äärimmäisempiin ryhmiin

Monet ovat silti jääneet Myanmariin, jossa heille ei suoda maan kansalaisuutta. Myanmaria johtava sotilasjuntta syrjii maahan jääneitä muillakin tavoin, minkä lisäksi he ovat joutuneet yhteisöllisen väkivallan uhreiksi.

Kalifornialaistuomioistuimelle jätetyssä kanteessa arvioidaan, että Facebookin algoritmit johtavat siihen, että palvelun käyttäjät päätyvät liittymään enenevässä määrin äärimmäisempiin ryhmiin. Tätä puolestaan voivat käyttää hyväkseen itsevaltaiset poliitikot ja hallinnot.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään syyttäneet Facebookia siitä, ettei palvelu tee tarpeeksi estääkseen väärän ja valheellisen tiedon leviämistä. Palvelua kritisoivien mukaan Facebookin toimet eivät ole riittäviä edes silloin, kun sille ilmoitetaan erikseen alustalla esiintyvästä vihapuheesta.

Heidän mukaansa sosiaalisen median yhtiö antaa väärien tietojen rehottaa, millä on vaikutusta paitsi vähemmistöjen edustajiin myös muun muassa demokraattisiin vaaleihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain vaaleissa väärän tiedon on nähty vääristäneen äänestystä ja sen tulosten käsittelyä.

Tietovuoto suisti yhtiön mainekriisin keskelle

Aiemmin tänä vuonna Facebook-tietovuotaja Frances Haugen paljasti asiakirjoja, joiden mukaan somejätti on muun muassa ollut tietoinen siitä, että sen alustoja käytetään vihan, väkivallan ja disinformaation yllyttämiseen sekä levittämiseen. Tietovuodon myötä julki tulleet sisäiset dokumentit osoittavat, että yhtiön johto tuntee ja tunnistaa Instagramin aiheuttamat riskit teini-ikäisten hyvinvoinnille.

Haugen on kertonut yhtiön valinneen toistuvasti voitot käyttäjiensä turvallisuuden sijaan. Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on kiistänyt Haugenin väitteet.

Tietovuodon synnyttämä mainekriisi on yksi yhtiön historian vakavimmista. Facebookin emoyhtiö vaihtoi kriisin keskellä nimensä Metaksi .

Yhtiö ei ole Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän sisällä juurikaan juridisessa vastuussa käyttäjiensä julkaisuista. Myanmarissa vastaavanlaisia suojauksia ei kuitenkaan ole, ja rohingya-kanteessa esitetään, että tapausta käsiteltäisiin mahdollisuuksien mukaan Myanmarin lakien mukaisesti.

Haugen kertoi myös lokakuussa Yhdysvaltain kongressille, että yhtiö lietsoo etnistä väkivaltaa joissain maissa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut