Yli kahdeksan miljardia euroa maksanut James Webb -avaruusteleskooppi laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänään hieman ennen kello puoli kolmea iltapäivällä Suomen aikaa.
Teleskooppi laukaistiin Ariane 5 -kantoraketin mukana Ranskan Guayanasta. Teleskoopin on tarkoitus matkata noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta niin kutsuttuun Lagrangen pisteeseen, jossa se kiertää Aurinkoa samaan tahtiin maapallon kanssa.
Teknologisesti edistyksellisen James Webbin on tarkoitus toimia jo 31 vuotta sitten avaruuteen laukaistun Hubble-teleskoopin seuraajana. Teleskoopin odotetaan keräävän uutta tietoa muun muassa maailmankaikkeuden alkuajoista.
James Webb on suurin ja teknisesti edistynein koskaan rakennettu avaruusteleskooppi. Sen valmistamiseen osallistuivat Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasa, Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Kanadan avaruusjärjestö.
Infrapunakameransa ansiosta James Webb pystyy tarkkailemaan maailmankaikkeuden ensimmäisenä syttyneiden tähtien muinaista valoa 13,5 miljardin vuoden takaa. Tämä vanha valo on punasiirtymän vuoksi muuttunut jo infrapunavaloksi.
– James Webb voi nähdä kimalaisen jättämän lämpöjäljen Kuun etäisyydeltä, kuvaili hankkeen perustajiin kuuluva John Mather avaruusteleskoopin infrapunakameran herkkyyttä uutistoimisto AFP:n mukaan.
Yli kuusi metriä leveä peili
Kolmen vuosikymmenen aikana työstetyn James Webbin hinta on noin 8,5 miljardia euroa, eli suurin piirtein saman verran kuin Suomi maksaa Lockheed Martinille uusista F-35-hävittäjistä.
Hankkeeseen on osallistunut tuhansia insinöörejä ja satoja tutkijoita. Oman panoksensa ovat antaneet yli 300 yliopistoa, järjestöä ja yritystä 29 Yhdysvaltain osavaltiosta sekä 14 valtiosta.
James Webbin peili on halkaisijaltaan 6,5 metriä, eli se yli kaksi kertaa leveämpi kuin Hubblen vastaava. Peili on rakennettu yhteensä 18 kuusikulmaisesta osasta, jotka antavat suurelle peilille sen mehiläisenkennoa muistuttavan ulkoasun. Se on niin kookas, että peili piti suunnitella kokoontaitettavaksi, jotta se mahtuisi rakettiin.
Kun James Webb on päässyt perille määränpäähänsä, käydään läpi käynnistelytoimia. Teleskoopin avaamisen jälkeen se jäähdytetään ja kalibroidaan. Yhteensä valmisteluun kuluu Nasan mukaan puolisen vuotta. Varsinainen työnsä James Webbin on määrä aloittaa kesäkuussa.
Teleskooppi matkaa kauas Maasta
James Webbin kaukaisesta määränpäästä on paljon tehokkaampi tarkkailla kylmää avaruutta, kun Maapallo on enää pieni ympyrä näkökentässä. Peiliä suojaa lisäksi viisikerroksinen, ohuesta kaptonista tehty aurinkosuoja, jonka on tarkoitus blokata auringon valo.
– Aurinko, Maapallo ja Kuu ovat ne kolme isoa kappaletta, jotka täytyy saada varjon taakse. Sen jälkeen peili näkee ainoastaan kylmän avaruuden, eikä enää niitä lämpimiä kappaleita, kertoi STT:lle ennen laukaisua Aalto-yliopiston avaruustekniikan apulaisprofessori Jaan Praks.
Koska teleskooppi laukaistaan niin kauas, pelkkä matka kestää noin kuukauden. Matkan aikana aurinkosuoja aukeaa, mikä on teknisesti prosessin herkimpiä vaiheita.
Suurempi ja paljon kylmempi peili kuin Hubblessa
Praksin mukaan James Webb on todella suuri harppaus Hubbleen verrattuna.
– Hubble laukaistiin avaruuteen 31 vuotta sitten, teknologia on sen jälkeen mennyt paljon eteenpäin.
Hubblessa oli Praksin mukaan pari uutta teknologista ratkaisua, kun taas James Webbissä niitä on kymmenkunta. Teleskooppi on Praksin mukaan niin suuri kuin nykyteknologialla on mahdollista kuljettaa raketilla avaruuteen.
Siinä missä Hubblen peili oli stabiloitu 288 kelvinin (15 celsiusasteen) lämpötilaan, James Webbin lämpötila avaruudessa on alle 50 kelviniä (–223 celsiusta).
– Peilin koko ja lämpötila ovat ne tärkeimmät parametrit, Praks selittää.
Teleskoopin toimiminen näin kylmässä lämpötilassa vaatii todella hyvää eristystä, ja se on ollut yksi hankkeen suurimpia teknologisia haasteita.
--
Lähteenä myös AFP.