Monet korkeakoulut laajentavat pian koulutusmahdollisuuksiaan, kun kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua saa kaipaamiaan uusia koulutusvastuita. Valtio ei kuitenkaan anna tuoretta rahoitusta opinahjoille uusien koulutuslinjojen hoitamiseen, mikä kirvoitti tuoreeltaan tiedekentältä kritiikkiä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) luonnehti lisäyksiä yhdeksi Suomen lähihistorian suurimmaksi.
– Käsitykseni on se, että kertaakaan tällä vuosituhannella ei ole lisätty näin paljon koulutusvastuita korkeakouluissa, Kurvinen sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotustilaisuudessa.
Uudistukset lisäävät muun muassa terveystieteen koulutusta Helsingin yliopistossa ja oikeustieteen koulutusta Åbo Akademissa. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto puolestaan saa yhteiskunta-, valtio- ja hallintotieteiden koulutusmahdollisuuden.
Ammattikorkeakouluista Jyväskylä voi puolestaan alkaa kouluttaa rakennusmestareita ja Tampere suuhygienistejä. Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa puolestaan alkaa tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutus.
Koulutusvastuut ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeuksia antaa määrättyjen alojen tutkintoja. Uudet koulutusvastuut perustuvat korkeakoulujen itse tekemiin hakemuksiin. Niistä kaikki eivät toteutuneet.
Vetoapua alueilta, ei valtiolta
Kurvinen sanoi, että korkeakouluille ei ole luvassa uutta rahoitusta valtiolta.
Ministerin mukaan koulutusvastuita myönnettäessä on huomioitu se, että useiden alueiden elinkeinoelämä ja kunnat ovat sitoutuneet uusiin lahjoitusprofessuureihin. Korkeakoulut voivat hänen mukaansa myös lopettaa ja muuttaa aiempia koulutuslinjoja.
Kurvinen korosti erikseen, että kyse ei ole suurista lakkautuksista vaan enemmänkin uudelleenkohdennuksista. Hän mainitsi esimerkkinä Itä-Suomen yliopiston, joka on uudistamassa luonnontieteellistä koulutustaan aiempaa soveltavammaksi.
– Ne [korkeakoulut] lopettavat tiettyjä koulutuksia ja aloja, joita he eivät pidä tarkoituksenmukaisina ja saavat uusia aloja, joille on enemmän kysyntää alueella ja paikallisessa elinkeinoelämässä, Kurvinen sanoi.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio kyseenalaistaa ministerin sanomisia. Hän huomauttaa, että aivan kuten yliopistot eivät saa itse ottaa itselleen uusia koulutusvastuita, ne eivät saa omin toimin myöskään luopua vanhoista.
– Ilman muuta olemme sitoutuneet siihen tavoitteeseen, että korkeakoulutettujen osuutta väestöstä pitää nostaa, mutta on poliittinen päätös resursoida tämä oikein. Korkeakoulutusta ei saada nostettua vain määrällä vaan myös laadulla, Moisio sanoo.
Ministeriöstä vahvistetaan STT:lle, että tässä yhteydessä yksikään korkeakoulu ei luovu aiemmasta koulutusvastuustaan. Sen sijaan niillä on mahdollisuus vähentää opiskelijamäärää toisaalla tai luottaa siihen, että uudesta koulutusalasta syntyy myöhemmin hyvä tulos.
Uudet koulutusvastuut eivät koske vielä syksyn yhteishakua, sillä ne astuvat voimaan vuonna 2023. Valtioneuvosto päättää ministeriön käsittelemistä muutoksista virallisesti torstaina.
Liitto: Yliopistoille lisää autonomiaa
Korkeakoulut tiedottivat maanantaina tyytyväisinä läpi saamistaan tavoitteista. Tieteentekijöiden Moisio on sen sijaan huolissaan korkeakoulujen henkilöstön työmääristä ja alan rahoituksesta.
Moisio korostaa, ettei liitolla ole mitään laajennuksia vastaan. Hän uskoo, että yliopistot ovat kukin arvioineet tilannettaan hyvin ja kuunnelleet myös alueiden tarpeita.
– Meillä on yhteisymmärrys Suomessa siitä, että maahan halutaan lisää korkeakoulutettuja ihmisiä, mutta resursointi laahaa koko ajan perässä.
Myös Professoriliitto otti tuoreeltaan kantaa alan rahoitukseen. Sen mukaan koulutusvastuiden laajentumisesta aiheutuvat kulut tulee resursoida täysimääräisesti yliopistoille.
– Koulutuspaikkojen lisäykset eivät saa tarkoittaa muiden alojen resurssien heikentymistä tai tutkintojen vähenemistä, liitto kirjoitti Twitterissä.
Moisio lisäksi näkee, että yliopistolain idea korkeakoulujen vahvasta autonomiasta ei toteudu. Hänen mukaansa yliopistojen pitäisi pystyä reagoimaan alueidensa tarpeisiin ilman valtion hyväksyntää.
– Yliopistojen oma liikkumavara reagoida yhteiskunnan muutoksiin on liian kapea, Moisio sanoo.
Koulutusvastuita lisätty jo aiemmin
Ministeri perusteli lisäyksiä esimerkiksi yritysten osaajapulaan vastaamisella sekä nuorten koulutusasteen nostolla.
– Totta kai kysymys on myös aluepolitiikasta. Kysymys on siitä, että saamme koko maan mahdollisuudet käyttöön ja joka puolella Suomea on ihmisen mahdollisuus elää ja kehittää itseään.
Kurvinen on puhunut voimakkaasti korkeakoulutuksen keskittämistä vastaan.
Viime vuoden päätteeksi ministeri julkisti lähes 2 300 uutta aloituspaikkaa jo olemassa oleville koulutusaloille. Koulutustason noston ohella perusteluksi uusille aloituspaikoille kerrottiin halu vastata eri alueiden osaajavajeisiin.
Aiemmin istuva hallitus oli sopinut tälle vaalikaudelle 10 000 uudesta aloituspaikasta. Aloituspaikat eivät tarkoita suoraan opiskelijamäärien yhtä suurta kasvua. Vuosina 2020–2021 toteutuneista lisäaloituspaikoista 10 prosenttia jäi täyttämättä.
Myös koulutusvastuita on lisätty jo aiemmin. Tuoreessa päivityksessä Turun yliopisto saa sähkö- ja automaatiotekniikan linjan teknilliseen tiedekuntaan, joka on perustettu niin ikään tällä vaalikaudella.