Suomessa on tänään raportoitu hieman yli 23 000 uutta koronavirustartuntaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo. Luvussa ovat mukana viikonlopun aikana raportoidut tartunnat.
Tartuntoja on kahden viime viikon aikana raportoitu noin 86 600, mikä on noin 55 000 enemmän kuin tätä edeltävien kahden viikon aikana.
Koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa on nyt 620 ihmistä. Heistä 60 on tehohoidossa. Yli puolet kaikista hoidossa olevista koronapotilaista on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella.
THL raportoi tänään lisäksi 18 uudesta koronavirukseen liittyvästä kuolemantapauksesta Suomessa. Yhteensä koronaan liittyviä kuolemia on todettu Suomessa 1 656.
THL:n tilastojen mukaan useampi kuin yhdeksän kuollutta kymmenestä on ollut yli 60-vuotiaita. Ikäryhmässä todetut tartunnat sen sijaan muodostavat alle kymmenesosan kaikista Suomessa todetuista koronatartunnoista.
Uudenmaan kunnissa perhepiirissä, töissä tai koulussa altistuneita ei karanteeniin
Helsingissä sekä 11 muussa Uudenmaan kunnassa vähennetään merkittävästi koronatestausta. Tartunnanjäljitys keskitetään riskiryhmien asumisyksiköihin, hoivalaitoksiin ja terveydenhuollon yksiköihin.
Lieväoireisten ei tule myöskään hakeutua viralliseen koronatestiin, jos he eivät kuulu riskiryhmiin, linjattiin Helsingin kaupungin lähettämässä tiedotteessa maanantaina.
Esimerkiksi perhepiirissä, työpaikalla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa altistuneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Koronalle altistuneita suositellaan toimimaan itsenäisesti tartuntariskin vähentämiseksi.
– Tartuntamäärien moninkertaistuttua viranomaisten tartunnanjäljitys on menettänyt vaikuttavuutensa, tiedotteessa sanotaan.
Testauskapasiteetti on niin kuormittunut, että koronatestiin pääsy kestää useita päiviä. Näin ollen laboratoriotesteillä varmennetut tartunnat laahaavat perässä, ja jatkotartuntoja on jo ehtinyt syntyä ennen karanteeniin määräämistä.
THL ehdotti viime viikolla koronakaranteenin ja -eristyksen lyhentämistä viiteen vuorokauteen oireiden alusta. Tartunnanjäljitys on THL:n mukaan tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän.
– Näkemyksemme on, että testauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin, sanoi THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiedotteessa tuolloin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen pitänyt tärkeänä, että testaukseen resursoidaan riittävästi. Hallituksen koronastrategiassa on painotettu testaamisen ja jäljittämisen merkitystä.
Normaalit sairauspoissaolokäytännöt takaisin
Kuntien ohje lievistä oireista kärsiville on nyt pysyä kotona ja tehdä mahdollisesti pikatesti itse. Vain riskiryhmiin kuuluvia kehotetaan yhä hakeutumaan testiin myös lieväoireisina.
– Terveydenhuollon testauskapasiteetin tulee kohdentua lääketieteellisin perustein testiä tarvitseville sekä terveydenhuollon yksiköihin, hoivalaitoksiin ja riskiryhmien asumisyksiköihin, tiedotteessa todetaan.
Tiedotteessa muistutetaan, että pikatestit eivät havaitse omikronmuunnosta yhtä herkästi kuin muita muunnoksia. Siksi oireisen olisi syytä pysytellä kotona, vaikka pikatesti näyttäisikin negatiivista tulosta.
Esimerkiksi tartuntatautipäivärahaa voivat saada vain ne, joiden tartunta on varmennettu ja joilla on karanteeni- tai erityspäätös. Kunnat haluavat siirtyä siihen, että eristykseen asettamisen sijaan koronavirustautiin sairastuneiden kohdalla siirrytään normaaleihin sairauspoissaolokäytäntöihin.
Toimintatapa otetaan asteittain käyttöön 12 kunnassa maanantaista alkaen.
Valtakunnallinen ilmaantuvuus jatkaa kasvuaan
Viruksen valtakunnallinen ilmaantuvuus oli THL:n viimeisimmällä seurantajaksolla eli viikoilla 50–52 noin 1 100 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohti. Tätä edellisellä kahden viikon jaksolla ilmaantuvuusluku oli 440.
Alueellisesti suurinta ilmaantuvuus on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa tartuntoja on raportoitu 2 167 sataatuhatta asukasta kohden.
Vähiten väkilukuun suhteutettuja tartuntoja samalla ajanjaksolla on puolestaan todettu Kainuun sairaanhoitopiirissä, 257.
Yhteensä Suomessa on todettu pandemian aikana hieman alle 329 000 koronavirustartuntaa.
Koronarokotteen kolmannen annoksen on Suomessa ottanut nyt 1,47 miljoonaa ihmistä eli 30 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Kaksi rokotetta on puolestaan ottanut 4,12 miljoonaa ihmistä eli 84 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Vähintään yhden rokotteen taas on ottanut 4,3 miljoonaa suomalaista, mikä tarkoittaa 88:aa prosenttia 12 vuotta täyttäneistä.
Helsingin yliopistossa kehitetty "biologista maskia"
Helsingin yliopistossa on kehitetty uusi molekyyli, joka voi estää koronaviruksen tarttumisen jopa tuntien ajan, tutkijat kertovat tiedotteessaan. Virologian tieteenalalla kehitetty molekyyli annetaan sumutteena nenään, jossa se voi estää koronaviruksen piikkiproteiinin toiminnan. Sumute vaikuttaa tutkijoiden mukaan tarjoavan suojan kahdeksaksi tunniksi tartuntaa vastaan jopa korkean altistumisriskin tilanteissa.
– Eläinkokeissa nenään sumutettu molekyyli suojasi tartunnalta tilanteissa, joissa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan, tutkijatohtori Anna Mäkelä sanoo tiedotteessa.
Molekyyli perustuu Suomessa kehitettyyn uuteen teknologiaan, jolla voidaan kohdentaa biologisia lääkkeitä. Helsingin yliopistossa teknologiaa on hyödynnetty koronaviruksen pinnan piikkiproteiinin toiminnan estämiseksi.
Mäkelän mukaan molekyyli vaikuttaisi toimivan kaikkiin tunnettuihin koronan virusmuunnoksiin.
– Kun molekyylin estovaikutus kohdennetaan koronaviruksen piikkiproteiinissa kohtaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, voidaan tehokkaasti ehkäistä kaikkien tunnettujen muunnosten, myös omikronin, kyky aiheuttaa infektio, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa on hyvin mahdollista, että myös tulevat virusmuunnokset ja jopa kokonaan uudet koronavirukset ovat molekyylille herkkiä.
Nenään annosteltava valmiste voisi tulevaisuudessa toimia limakalvoille suihkutettavana suojana koronavirustartuntaa vastaan. Tähän on Mäkelän mukaan kuitenkin vielä matkaa.
– Se ei ole läpihuutojuttu. Nyt on selvitystyö käynnissä, lähdetäänkö valmistetta viemään eteenpäin lääkinnällisenä laitteena vai lääkkeenä. Kaikkiaan voi mennä vielä useampi vuosi, että tämä valmiste olisi yleisesti saatavilla.