Uusi osuuskunta tuo markkinoille kansallisen tunnistautumispalvelun. Tätä varten perustettu Suomen Tunnistautumisosuuskunta tuo tänä vuonna markkinoille niin sanotun heikon tunnistautumispalvelun. Siinä asiakas tunnistautuu nimellään ja sähköpostillaan.
Suomen Tunnistautumisosuuskunnnan toimitusjohtaja Liisa Lundström sanoo, että vuoden 2023 aikana osuuskunta tavoittelee vahvan tunnistautumisen palvelun tuomista markkinoille.
– Osuuskunta on perustettu, että saamme luotua yrityksiä, julkisyhteisöjä ja kolmatta sektoria yhteisesti palvelevan tunnistautumisratkaisujen kokonaisuuden, Liisa Lundström sanoo STT:lle.
Kansallisen tunnistautumispalvelun markkinoille tuomiseksi perustetun osuuskunnan perustajajäsenet ovat Yleisradio , Alma Media , Nixu ja Digital Living International .
Tavoitteena on, että kuluttajat pääsevät käyttämään uutta tunnistautumispalvelua vajaan vuoden kuluttua.
Kansallinen palvelu pyrkii globaalien toimijoiden reviirille
Lundstömin mukaan keskeinen syy kahden ison media-alan toimijan mukaan lähtemisessä on se, että yritykset haluavat pitää langat omissa käsissään. Osuuskunta perustettiin viime kesänä ja sen on määrä tuoda tarjolle tunnistautumisen kaikki palvelut kattaen.
– Me löysimme toisemme ja totesimme, että on paljon järkevämpää lähteä yhdessä rakentamaan yhtä kansallista tunnistautumispalvelua.
Kuluttajille käyttö eli tunnistautuminen on ilmaista. Koska yritykset kuitenkin maksavat osuuskunnalle vuosimaksua, voi hyvin olettaa yritysten ottavan maksun asiakkailtaan välillisesti muiden palveluiden yhteydessä.
– Tavoite on, että tunnistautuminen ei ole yrityksille liiketoimintaa. Suomen Tunnistautumisosuuskunta ei pyri tuottamaan voittoa, Lundström sanoo.
Tällä hetkellä palvelulla ei ole vielä nimeä, mutta se aiotaan julkaista ennen tunnistautumispalveluiden käynnistymistä. Nykyisin heikko eli sähköpostipohjainen tunnistautuminen on usein isojen globaalien toimijoiden, kuten Facebookin , Googlen ja Applen , hallussa. Tällöin asiakas voi tunnistautua heidän palveluihinsa antamillaan tunnuksilla moniin palveluihin.
– Kansallisia ratkaisuja on vähän tarjolla. Yrityksillä on halu pitää asiat vahvemmin omissa näpeissään. Seuraavan puolen vuoden aikana pyrimme sitouttamaan mahdollisimman monta yritystä mukaan, Lundström sanoo.
Osuuskunta tavoittelee viranomaisia asiakkaaksi
Yritykset maksavat osuuskuntaan liittyessään sen mukaan kuinka paljon sen palveluilla on käyttäjiä. Osuuskunta kerää myös pääomaa jäsenyysmaksulla, joka on 10 000 euroa. Jäsenmaksu ei kuitenkaan ole edellytys sille, että yritys hankkii tunnistautumispalvelun osuuskunnan kautta.
– Vuosimaksu heikolle tunnistautumiselle lähtee yritykselle 500 euron vuosimaksusta. Jos palveluilla on esimerkiksi neljä miljoonaa käyttäjää vuodessa, vuosimaksu on 200 000 euroa. Uskomme, että yritykset maksavat tästä siksi, että kuluttajien ei tarvitse antaa omaa identiteettiään kauppatavaraksi.
Noin vuoden kuluttua osuuskunnan on määrä haastaa pankit omalla vahvaa tunnnistautumista edellyttävällä palvelullaan.
– Pyrimme hakemaan sellaista mallia, että saamme yhteistyön viranoamaisten kanssa syntymään.
Lundströmin mukaan osuuskunnalla on kunnianhimoinen haaste, että ihmiset tunnistautuisivat kaikkiin palveluihin heidän kauttaan.
– Tavoittelemme sitä, että ihmiset voivat muutaman vuoden kuluttua käyttää kaikkia palveluita yksillä tunnuksilla. Tällöin esimerkiksi henkilötunnuksen käyttöä voitaisiin vähentää.
Miljoonat suomalaiset käyttävät päivittäin lukuisia tunnistautumisratkaisuja lukiessaan uutisia, tilatessaan tuotteita tai käyttäessään erilaisia palveluita verkkosivustoilla. Nykyisin useimpiin viranomaispalveluihin pääsee tunnistautumaan pankkitunnuksilla.