Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 3,5 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Marraskuussa inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 3,7 prosenttia.
Inflaatiota hidasti joulukuussa muun muassa polttonesteiden hinnannousun taittuminen.
Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten omakotitalojen peruskorjausten, bensiinin, sähkön, dieselin ja asunto-osakeyhtiöiden remonttien kallistuminen.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen, pitkien junamatkojen sekä tutkimus- ja hoitomaksujen halpeneminen.
Marraskuulta joulukuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli –0,1 prosenttia, mikä johtui muun muassa polttonesteiden hintojen laskusta.
"Marraskuussa koettiin korona-ajan ennätys"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että marraskuun inflaatioluvut jäivät korona-ajan ennätyslukemiksi.
Appelqvistin mukaan inflaatio lähtee tänä vuonna todennäköisesti hiipumaan, kun öljyn hinnan nousun vaikutus asteittain pienenee vuoden mittaan.
Appelqvistin mukaan Suomessa ei ole edelleenkään merkkejä laajemmasta kuluttajahintojen nousupaineesta. Tilanne poikkeaa merkittävästi esimerkiksi Yhdysvalloista, missä kuluttajahinnat nousivat joulukuussa seitsemän prosenttia eli nopeinta tahtia vuoden 1982 kesäkuun jälkeen.
Appelqvist muistuttaa, että suomalaisten kuluttajahintojen nousutahti on selvästi euroalueen keskiarvoa hitaampaa.
– Suomessa inflaation kiihtymisen taustalla on toistaiseksi vain muutama yksittäinen hyödyke eli lähinnä bensan ja sähkön hintojen nousu sekä remonttikustannusten nousu, jonka taustalla on rakennusmateriaalien kallistuminen, Appelqvist sanoo sähköpostikommentissaan.
Appelqvistin mukaan pelko tuotantoon liittyvien pullonkaulojen – kuten esimerkiksi komponenttien saatavuuteen liittyvien tuotantohäiriöiden tai raaka-aineiden hintojen nousun – inflaatiota kiihdyttävästä vaikutuksesta ei ole merkittävässä määrin toteutunut.
– Toistaiseksi vaikutus näyttää silti vähäiseltä tai se kohdistuu lähinnä yksittäisiin tuotteisiin, eikä siksi riitä nostamaan yleistä hintatasoa merkittävästi, Appelqvist sanoo.
Korona inflaatiolukujen taustalla
Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli Suomessa 2,2 prosenttia. Nousu oli Tilastokeskuksen mukaan suurinta sitten vuoden 2012.
Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan korkeat inflaatioluvut johtuvat ennen muuta koronapandemiasta.
Nieminen muistuttaa, että keväällä 2020 Suomeen iskenyt koronapandemia vavahdutti koko yhteiskuntaa, kun kauppoja jouduttiin sulkemaan eivätkä kuluttajat voineet enää käydä ostoksilla kuten ennen. Tämä heijastui myös kuluttajahintoihin. Inflaatio laski huhtikuussa 2020 rajoitustoimien ollessa tiukimmillaan muutamaksi kuukaudeksi jopa alle nollan.
Rajoitustoimia höllennettiin loppuvuonna 2020, mutta vuositasolla keskimääräinen inflaatio jäi silti matalaksi, 0,3 prosenttiin. Käytännössä keskimääräiset kuluttajahinnat eivät siis juurikaan muuttuneet.
– Osasyynä hintojen nousuun ovat yritysten investoinnit ja kustannusten nousu sekä maailmanmarkkinahintojen heilunta, mutta myös vuoden 2020 matala inflaatio. Käytännössähän kuluttajahinnat jäivät vuoden 2019 tasolle lähes kahdeksi vuodeksi. Painetta hintojen nostolle oli, Nieminen sanoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Euroalueen inflaatio joulukuussa viisi prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli joulukuussa 5,0 prosenttia. Marraskuussa se oli 4,9 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tällä laskutavalla joulukuussa 3,2 prosenttia.
EU-säännöksiin perustuvassa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.