Naton pääsihteeri STT:lle: On olemassa todellinen riski, että Venäjä aloittaa sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan

Sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan olemassa on todellinen riski, että Venäjä aloittaa sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Uhka välittyy niin Venäjän joukkojen liikuttelusta kuin kovasta retoriikasta.

– Venäjä on käyttänyt sotilaallista mahtiaan naapureitaan vastaan aiemminkin niin Georgiassa, Ukrainassa kuin muissa maissa, Stoltenberg muistuttaa.

STT:n ja Ruotsin uutistoimisto TT:n haastattelussa Stoltenberg sanoo, että Ukrainan tukemiseksi on ennen kaikkea edistettävä poliittisen ratkaisun löytämistä. Sitä etsitään muun muassa vuoropuhelun kautta.

– Olemme valmiita istumaan alas ja käymään keskusteluja hyvässä hengessä, jotta ratkaisu löytyy, Stoltenberg sanoo.

Keskusteluja Euroopan turvallisuustilanteesta on käyty useammalla rintamalla. Yhdysvallat on keskustellut suoraan Venäjän kanssa, Nato ja Venäjä ovat tavanneet, ja tilannetta on puitu myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kautta.

Keskiviikkona Pariisissa on tarkoitus järjestää niin sanotun Normandia-ryhmän tapaaminen, johon kuuluvat Saksa, Ranska, Venäjä ja Ukraina.

Stoltenbergin mukaan Nato aikoo antaa piakkoin oman ehdotuksensa Euroopan jännitteiden liennyttämisestä. Sotilasliitto on myös ehdottanut Venäjälle tapaamisten jatkoa.

Mahdollisella hyökkäyksellä olisi korkea hinta

Stoltenberg pitää tärkeänä sitä, että länsimaat ovat tehneet selväksi, että Venäjän mahdollisella uudella hyökkäyksellä Ukrainaan olisi korkea hinta niin poliittisesti kuin taloudellisesti.

Samalla Stoltenberg mainitsee Ukrainan puolustuksen vahvistamisen, sillä myös sen kautta Venäjälle välittyy viesti mahdollisen hyökkäyksen kalliista hinnasta.

Useampi Nato-maa, kuten Yhdysvallat, Britannia ja Baltian maat, on jo sopinut lähettävänsä Ukrainaan muun muassa panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia.

Nato on kertonut vahvistavansa puolustustaan Itä-Euroopassa. Stoltenberg vastaa hieman kierrellen kysymykseen siitä, onko tällaisilla toimilla oikeastaan vain jännitteitä kiristävä vaikutus Euroopassa.

Stoltenbergin mukaan Nato ei halua kärjistää tilannetta, vaan liennyttää jännitteitä. Hän korostaa toimien puolustuksellista luonnetta.

– Naton puolustukselliset ja suhteelliset toimet ovat seurausta siitä, että Venäjä on omalla puolellaan jatkanut joukkojensa kokoamista.

Nato-maat pitävät Suomea ja Ruotsia arvossaan

Keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on noussut pintaan samalla, kun turvallisuustilanne Euroopassa on kiristynyt.

Stoltenbergin mukaan Natossa seurataan tarkkaan Suomessa ja Ruotsissa käytävää Nato-keskustelua. Lähes samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että jäsenyyden mahdollinen hakeminen on kunkin maan oma asia eivätkä ulkopuoliset voi vaikuttaa siihen päätökseen.

Stoltenberg kommentoi jo aiemmin tammikuussa, että jäsenyysprosessi voisi Suomen ja Ruotsin kohdalla edetä varsin nopeasti teknisiltä osin, mutta viime kädessä päätös on poliittinen.

STT pyysi Stoltenbergiä arvioimaan, millaista poliittista keskustelua Suomen tai Ruotsin mahdollisesta jäsenyyshakemuksesta syntyisi Nato-maiden kesken.

Stoltenberg aloittaa vastauksensa toteamalla, että päätös olisi sotilasliiton jäsenmaiden kanssa.

– Maailmassa ei ole muita maita, jotka olisivat lähempänä Natoa, kuin Suomi ja Ruotsi. Prosessi voisi siten edetä nopeasti, jos siihen on poliittista halua, Stoltenberg pohtii.

– En ole kuullut yhdenkään jäsenmaan olevan epäileväinen Ruotsia ja Suomea kohtaan. Päinvastoin, kaikki näkevät ne kovin tärkeinä – maina, joiden puolustus- ja turvallisuusinstituutiot täyttävät korkeat vaatimukset.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut