Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tutkimus: Sadattuhannet suomalaiset harkitsevat muuttoa, syinä muun muassa luonnonläheisyys ja turvallisuus

Yli 700 000 suomalaista harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle lähivuosina, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta. Miltei joka viides suomalainen pitää muuttoa parin kolmen vuoden sisällä joko erittäin tai melko todennäköisenä.

Tutkimuksen mukaan paikkakuntaa ollaan valmiita vaihtamaan useimmiten asumisen viihtyvyyden ja laadun vuoksi. Seuraavaksi merkittävimmät syyt ovat luonnonläheisyys ja turvallisuus.

Myös työn perässä ollaan valmiita muuttamaan. Miltei kolme viidestä vastaajasta sanoo työpaikan saannin olevan vähintään melko tärkeä peruste muutolle. Muita tärkeitä tekijöitä ovat hyvät liikenneyhteydet ja lähipalvelut.

Suurinta muuttohalukkuus on Etelä-Suomessa, jossa vajaa neljännes arvioi vaihtavansa paikkakuntaa lähivuosina. Helsinkiläiset ovat muuta Suomea innokkaampia muuttamaan asumisen laadun, luonnonläheisyyden, turvallisuuden ja edullisempien asuinkustannusten vuoksi.

Vähäisintä muuttohalu on pienissä maaseutumaisissa kunnissa, jossa muuttoa suunnittelevien osuus on vain noin yksi kymmenestä.

Eniten muuttoaikeita opiskelijoilla

Vähemmän tärkeitä muuttoperusteita ovat tutkimuksen mukaan muiden muassa perhesuhteiden muutos, opinnot, paluu lapsuuden maisemiin tai lähiomaisista huolehtiminen. Kunnallisveroprosentti ja asuinalueen kaupunkimaisuus eivät tutkimuksen mukaan ole muuttosuunnitelmissa merkitsevimpiä tekijöitä.

Ikä vaikuttaa muuttosuunnitelmiin merkittävästi. 18–30-vuotiaista yli 40 prosenttia arvioi muuttavansa toiselle paikkakunnalle tulevien parin-kolmen vuoden aikana, kun yli 60-vuotiaista tällaisia ajatuksia oli enää alle 10 prosentilla.

Eniten muuttoaikeita on opiskelijoilla, vähiten yrittäjillä ja eläkeläisillä.

Ilmapuntari-tutkimuksen toteutti Kantar TNS . Haastatteluja tehtiin yli tuhat. Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali koko aineistossa on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.