Inflaatio sai vauhtia tammikuussa sähkön ja polttoaineiden hintojen noususta, kertoo Tilastokeskus. Kuluttajahinnat kohosivat 4,4 prosenttia vuoden takaisesta. Joulukuussa inflaatio juoksi 3,5 prosentin vauhtia.
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari kertoo, että tammikuun inflaatiota ripeämmin hinnat nousivat edellisen kerran ennen finanssikriisiä vuonna 2008.
– Inflaatioon vaikuttaa jatkossa paljon, mitä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin naapurissa tekee, Huovari arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan inflaatiota kiihdytti tammikuussa erityisesti sähkön ja polttonesteiden hintojen nousu. Sen lisäksi omakotitalojen peruskorjausten ja asunto-osakeyhtiöiden remonttien hintojen kallistuminen vaikuttivat merkittävästi inflaation vauhdittumiseen.
Huovarin mukaan PTT odottaa, että öljyn hinta alkaa pudota huipputasolta, jos geopoliittinen tilanne rauhoittuu ja öljynviejämaiden järjestö Opec lisää tuotantoaan.
– Saattaa tässä vielä hetken aikaa mennä ennen kuin se toteutuu. Varsinkin jos Venäjän ja Ukrainan kriisi eskaloituu, energian hinta pysyy edelleen korkealla, hän varoittaa.
Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat 1,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön hinnan kohoamisesta.
– Energian hintoihin on vaikuttanut pandemiasta toipuminen, minkä vuoksi kulutus on kasvanut nopeasti, Huovari kertoo.
Samaan aikaan Opec on kasvattanut tuotantoaan kitsaasti ja Venäjä on pihdannut kaasutoimituksiaan Eurooppaan. Yhdysvalloissakin liuskeöljyn tuotanto on kasvanut hitaasti. Sähkön hinta on kuitenkin jo laskussa.
Komponenttipula nostaa monien tavaroiden hintoja
Kuluttajahintojen nousuvauhti alkoi kiihtyä Suomessa viime kesänä. Tämä merkitsee sitä, että hintojen viime vuoden vertailuluvut ovat ensi syksynä tuntuvasti korkeammat kuin nyt. Siten inflaatioprosentti maltillistuu, ellei energian hinta jatka nousuaan.
Huovarin mukaan tällä hetkellä on havaittavissa energiainflaation lisäksi myös tavarainflaatiota. Esimerkiksi elektroniikan hinta tavallisesti laskee, mutta nyt komponenttipula on nostanut monien tavaroiden hintoja. Komponenttipulan odotetaan hellittävän tämän vuoden aikana.
Tilastokeskus kertoo, että tammikuussa kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsivät eniten muut asiat kuin tiettyjen kulutustavaroiden hinnat. Eniten inflaatiota hillitsivät lasten päivähoitomaksujen, asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikorkojen sekä pitkien junamatkojen hintojen lasku.
Huovari arvioi, että inflaatiopainetta kuitenkin lisää se, että palvelut elpyvät. Palkat nousevat palveluissa totuttua nopeammin, minkä seurauksena alan yritykset pyrkivät laittamaan nousseita kustannuksia hintoihin.
Euroalueen inflaatio 5,1 prosenttia
Tilastokeskuksen mukaan euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio oli tammikuussa 5,1 prosenttia ja joulukuussa 5,0 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 4,1 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista, rahapelejä tai kulutus- ja muiden luottojen korkoja.
Euroalueen inflaation kiihtyminen on lisännyt odotuksia, että Euroopan keskuspankki EKP nostaa ohjauskorkojaan jo tämän vuoden puolella. Korkojen noston tarkoitus on hillitä inflaatiota.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed on jo lähtemässä nostamaan ohjauskorkojaan ripeätä tahtia. Huovari kertoo, ettei PTT odota EKP:n nostavan ohjauskorkojaan kovin nopeasti.
– Yhdysvalloissa inflaatio on paljon nopeampaa ja paljon laaja-alaisempaa, ja Yhdysvalloissa tuotanto on jo palautunut aikaisemmalle kasvu-uralle, hän muistuttaa.
Euroopassa ei hänen mukaansa ole vielä sellaista tilannetta. Euroopassa tuotanto ei ole palautunut koronaa edeltävälle kasvu-uralle.
– Euroopassa hintojen nousu on maltillisempaa ja rajatumpaa kuin Yhdysvalloissa.