Lääkärihelikopterien hoitamien potilaiden kuolleisuus vaihtelee eri potilasryhmissä selvästi. Myrkytyksissä kuolleisuus on matalaa ensimmäisten päivien ja kuukausien aikana, mutta lähtee sen jälkeen kasvuun. Sydänpysähdyksissä käy päinvastoin.
Ensimmäisen hoitojakson eli raskaan tehohoidon aikana kuolleisuus sydänpysähdyksissä nousee jopa 70–80 prosenttiin. Sen jälkeen kuolleisuus ei nouse samaa tahtia kuin myrkytyksissä.
– Syy suhteellisen korkeaan kuolleisuuteen sydänpysähdyksissä on elvytyksen päättyminen menehtymiseen tai luopuminen tehohoidosta sairaalan teho-osastolla, jos potilailla ei ole edellytyksiä selvitä hyvällä elämänlaadulla, valottaa anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri Johannes Björkman.
Hänen arvionsa mukaan akuutin vaiheen jälkeen kuolleisuutta vähentää se, että taustalla oleva sairaus saadaan hoidettua. Sydänpysähdyksissä syynä on usein sepelvaltimotukos, joka avataan sairaalassa.
Myrkytyksissä puolestaan pitkäaikaiskuolleisuutta saattavat lisätä taustalla olevat syyt, kuten masennus, itsemurhayritykset ja päihteidenkäyttö. Näin todetaan viime vuonna julkaistussa rekisteritutkimuksessa, jossa Björkman oli ensimmäisenä kirjoittajana.
Hän tekee parhaillaan potilaiden pitkäaikaisennusteista väitöskirjaa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Aineistona ovat väestörekisterikeskuksen kuolleisuustiedot ja lentotoiminnasta vastaavan FinnHEMSin tietokanta, jossa on yli sata tuhatta tehtävää ja yli 36 000 kohdattua potilasta.
Lääkäri- ja lääkintähelikoptereilla on tukikohdat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Ensihoitopalveluista vastaavat sairaanhoitopiirit.
Lapsia kuolee harvoin
Kaikista potilaista kuolee ensimmäisen vuorokauden aikana noin viidennes. Kokonaiskuolleisuus 30 päivän kuluessa on 27,5 prosenttia ja kolmen vuoden kuluessa 36,5 prosenttia.
Björkmanin mukaan kuolleisuuteen ei vaikuta vain hoitoon johtava syy, vaan myös esimerkiksi liitännäissairaudet ja potilaan ikä. Lapsipotilaat onneksi harvoin kuolevat, mutta iän karttuessa kuolleisuuskin kasvaa.
Suurin potilasryhmä, noin neljäsosa, on traumapotilaita liikennetapaturmista ja putoamisista. Sydänpysähdyksiä on viidennes, aivohalvauksia seitsemän prosenttia ja muita neurologisia syitä 13 prosenttia. Joka kymmenes on myrkytyspotilas, mikä on maailmanlaajuisesti korkea luku.
Helikoptereiden hälytykset vähenivät vuonna 2020, ilmenee FinnHEMSin vuosikertomuksesta. Se johtunee koronapandemian aiheuttamasta etätyön lisääntymisestä sekä liikenteen, harrastamisen ja tapahtumien vähentymisestä. Hälytyksiä tuli liki 14 000 eli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Peruutukset kuriin
Lääkärikopterien hälytyksistä reilusti yli puolet perutaan myöhemmin saatujen lisätietojen perusteella tai esimerkiksi siksi, että helikopterilla on toinen tehtävä samaan aikaan. Peruttujen hälytysten määrä on kansainvälisesti korkea. Merkittävä osa peruuntuu lähdön jälkeen, mistä aiheutuu turhia kuluja.
Peruutuksille on monia syitä, kertoo useita lääkärikopteritoiminnan tutkimushankkeita johtava dosentti Jouni Nurmi, joka työskentelee Helsingin yliopistossa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Suomessa hälytyskäytäntö ei esimerkiksi perustu erityisesti kopteritoiminnan asiantuntijan arvioihin vaan on sidottu yksinkertaistettuihin kriteereihin.
– Meillä lääkärihelikopterit myös toimivat kiinteässä yhteistyössä muun ensihoidon kanssa. Jos kopteria ei tarvita, siitä saadaan tieto ennen potilaan kohtaamista ja muu ensihoito hoitaa tehtävän. Näin voidaan välttää tarpeettomia lentoja.
Peruutuksia on Nurmen mukaan silti tärkeää vähentää, jotta palvelua pystyttäisiin kohdentamaan paremmin sitä tarvitseville potilaille. Siksi pitäisi myös katsoa potilaiden selviämistä pitemmällä aikavälillä.
– Lääkärihelikopterin tiimin antaman hoidon oikea kohdentaminen on tuloksellisuuden kannalta olennaista: lievästi vammautuneet potilaat eivät hyödy tiimin tarjoamasta hoidosta ja toisaalta äärimmäisen vaikeasti vammautuneiden potilaiden selviytymiseen ei voida vaativimmallakaan hoidolla vaikuttaa. Hyötyvien potilaiden joukko on melko kapea ja haastavaa tunnistaa. Tarvitaan jatkuvaa tiedolla johtamista ja toimintalukujen tarkastelua mutta myös tutkimusta, jotta tunnistetaan hoidosta parhaiten hyötyvät potilaat.
Nurmen mukaan lähtöjen rimaa ei kuitenkaan kannata nostaa liian korkealle, jotta kaikki hoidosta hyötyvät saisivat tarvitsemaansa apua.