Joka kymmenes nuori kertoi Nuorisotutkimusverkoston kyselytutkimuksessa olevansa rokotekriittinen. Rokotekriittisyys oli hieman yleisempää 20–24-vuotiaiden keskuudessa kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Verkosto selvitti viime vuoden syksyllä nuorten asenteita koronarokotuksia ja -rajoituksia kohtaan.
Ne nuoret, jotka olivat kokeneet korona-ajan rajoitteet kielteisinä, suhtautuivat myös kriittisemmin koronarokotuksiin.
Reilu kymmenys vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, että kaikkien suomalaisten pitäisi ottaa koronarokote.
Kyselyn tekoaikana loka-marraskuussa 2021 koronarokotteen ottamisesta ja suhtautumisesta koronapassiin keskusteltiin vilkkaasti.
Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia ilmoitti saaneensa vähintään yhden koronarokotteen, ja 18 prosenttia ei ollut saanut rokotetta.
Suurin osa vastaajista katsoi, että kaikkien suomalaisten pitäisi ottaa koronarokote. Lähes puolet oli tästä väittämästä täysin samaa mieltä (49 prosenttia) ja vajaa neljäsosa (24 prosenttia) kertoi olevansa samaa mieltä. Reilu kymmenys kertoi olevansa väitteestä joko täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Koronarajoitusten koettiin rajoittavan oikeuksia
Kriittisyys rokotteen ottamista vastaan kumpusi muun muassa siitä, ettei sitä koettu terveyssyistä välttämättömäksi. Joitakin vastaajia huolettivat rokotteen turvallisuus ja sen terveysvaikutukset. Myös rokotteen koettu pakollisuus oli yksi syy kriittisyydelle.
Koronapassiin osa nuorista suhtautui kriittisesti. He kokivat, että äkkinäiset rajoitukset ja tilanteen nopea muuttuminen olivat häirinneet elämää tai omaa toimintaa. Koronarajoituksia kuvailtiin myös omia oikeuksia rajoittavina. Erityisryhmiä ei ollut joidenkin vastaajien mielestä riittävästi huomioitu koronapassin käyttöönotossa.
Tutkimus suoritettiin Nuorisotutkimusseuran koordinoiman Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun kolmannella kierroksella. Noin tuhannesta puhelimitse haastatellusta vajaat 760 oli 15–24-vuotiaita.