Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on pannut geopoliittiset asetelmat Euroopassa uusiksi.
Suomalaisten medioiden pääkirjoituksissa arvioidaan Suomen asemoitumista muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
Helsingin Sanomat arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin pitävän puolustusliitto Naton ovea auki, kun Suomi ja Ruotsi astuvat kohti liittoutumista.
– Kun vaihtoehtoina on hakea Natoon, olla hakematta tai jotain siltä väliltä, Suomi ja Ruotsi ottavat nyt askeleen kohti Naton ovea. Biden pitää sitä avoinna. Suomesta ja Ruotsista tulee entistä tiiviimmin Yhdysvaltojen kumppani. Tiivistyvää puolustusyhteistyötä (tasavallan presidentti Sauli) Niinistö kuvasi prosessiksi. Suomella on omat toiveensa, jotka koskevat aseita, kriisiajan huoltovarmuutta ja tiedustelutietoa.
– Samaan aikaan myös EU luo nahkaansa turvallisuusunionina ja Suomen, Ruotsin ja Naton yhteistyö syvenee.
Etelä-Suomen Sanomat katsoo pääkirjoituksessaan Suomen nojaavan entistä tukevammin Yhdysvaltoihin silotellessaan tietään puolustusliitto Natoon. Pääkirjoituksessa muistutetaan, että vaikka Natolta ei väliaikaisia turvatakuita saisikaan, voi ne saada yksittäiseltä Nato-maalta.
– Naton säännöt eivät tunne väliaikaisia turvatakuita, mutta se ei estä yksittäisiä jäsenmaita antamasta sellaisia omissa nimissään. Yhteistyön tuntuva vahvistaminen Yhdysvaltain kanssa voi parhaassa tapauksessa palvella Suomea myös tässä tarkoituksessa, vaikka turvatakuista ei puhuttaisi julkisuudessa vielä aikoihin halaistua sanaa.
Savon Sanomat katsoo Suomen nojaavan Nato-optioon kartoittaessaan turvaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
– Nato-optio on Suomelle tiivistä kumppanuutta Naton kanssa ja se sisältää idean mahdollisuudesta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Option uskottavuus edellyttää jäsenyysedellytysten ylläpitämistä, jossa Suomi on mallioppilas. Jäsenyysasia näyttää olevan valtiojohdolle ajankohtaisuudestaan huolimatta erillinen ja hitaammin vastausta vaativa kysymys.
– Nyt on tullut aika nojata Nato-optioon ja puolustusyhteistyön kumppanuuksiin ja katsoa, millaista turvaa ne voivat tarkoittaa nyt ja kriisin mahdollisesti voimistuessa tai laajentuessa Euroopassa.
Aamulehden mielestä Suomen valtiojohdolta tarvitaan nyt poikkeuksellista johtajuutta. Aamulehden mukaan Niinistön ja Bidenin pikavauhtia järjestynyt tapaaminen on osoitus siitä, että välit länteen ovat avoimet.
– Mitä tapahtua, jos Suomi haluaisi täyden jäsenyyden? Keskeisiä päätöksentekijöitä puolustusyhteistyökysymyksissä ovat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Päätösten pitää olla tarkoin harkittuja, sellaisia, joiden kanssa voidaan elää myös pidemmällä tulevaisuudessa.
– Kiristyneessä tilanteessa kyky tehdä päätöksiä – joskus vaikeitakin – korostuu. Suomen johto on nyt joutunut tilanteeseen, jota kukaan ei ole toivonut ja harva osasi edes odottaa.
Ilta-Sanomien mielestä on hyvä, että Venäjä huomaa Suomen ja Yhdysvaltojen julkisen "turvallisuuspoliittisen kihlauksen".
– Ylipäätään se, että Yhdysvallat sitoutuu keskellä toisen maailmasodan jälkeen pahinta turvallisuus- ja sotilaspoliittista kriisiä yhteistyöhön Suomen kanssa, merkitsee paljon.
– Suomi ja Yhdysvallat vahvistivat erittäin näkyvästi keskinäisen turvallisuuspoliittisen kihlauksen. Suhdetta ei ole paljon peiteltykään, yksi vahvistus nähtiin jo, kun Suomi päätyi yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän vahvistuvaan käyttäjäjoukkoon.